Maija Paulow ryhtyi vapaaehtoiseksi ikäihmisen ystäväksi

Kun parikymppisellä oululaisnaisella heräsi halu auttaa, hän ryhtyi aktiivisesti etsimään itselleen sopivaa vapaaehtoistyötä. Seurakunnissa on tarjolla jokaiselle sopivia tehtäviä.

Nuori nainen kävelee syksyisessä kaupunkimaisemassa.

Halu auttaa ja tehdä jotain merkityksellistä.

Siinä syyt, miksi oululainen Maija Paulow lähti etsimään netistä mahdollisuuksia vapaaehtoistyön tekemiseen.

– Ajattelin, että haluaisin auttaa ikäihmisiä tai musisoida jossakin, laulunopettajaksi opiskeleva Paulow kertoo.

Etsintä vei nopeasti vapaaehtoistyö.fi-sivustolle, jossa tarjolla oli monenlaista tehtävää aina kahvinkeitosta ulkoilukaverina toimimiseen.

Palvelussa vapaaehtoistyön tehtäviä tarjoavat seurakuntien lisäksi useat järjestöt.

Paulow ilmoittautui sivustolla vapaaehtoiseksi. Pian tulikin yhteydenotto Tuiran seurakunnasta.

Seurakuntien toiminta on hänelle tuttua, sillä Oulusta kotoisin oleva Paulow on aikanaan ollut useana vuonna seurakunnan leireillä isosena ja yövalvojana. Nuorten yökahvilan toiminnassakin hän on ollut mukana.

Luvassa kulttuuria ja kahvittelua yhdessä

Viime kesänä Maija Paulow kävi auttamassa Tuiran seurakunnan ruokajakelussa, ja syyskuussa hän aloitti vapaaehtoisena ystävänä.

Ensimmäisellä kerralla ikäihmisen luo mennessään Paulow sai mukaansa myös diakoniatyöntekijä Sirpa Vähäaho-Kuusisto.

Vähäaho-Kuusisto toimii vetäjänä toukokuuhun saakka kestävässä projektissa, jonka tavoitteena on vähentää oululaisten ikäihmisten kokemaa yksinäisyyttä. Projektin aikana luodaan muun muassa toimintatapoja vanhusten kanssa toimivien vapaaehtoisten rekrytointiin ja koulutukseen.

Mukana yhteistyössä ovat Tuiran seurakunnan lisäksi esimerkiksi Oulun kaupunki ja useat järjestöt Oulun löytävän vanhustyön verkostosta.

Yksi projektin kautta tavoitetuista on Maija Paulowin uusi ystävä, joka on vasta muuttanut kaupunkiin. He asuvat vierekkäisissä kaupunginosissa, ”kivenheiton päässä” toisistaan.

Yhdessä naiset aikovat suunnata ainakin erilaisiin kulttuuritapahtumiin. Tapaamiset eivät ole aikataulutettuja, niin että tavattaisiin juuri tiettynä päivänä ja tietyin väliajoin.

– Rennosti otetaan. Ajatus on, että soitellaan ja suunnitellaan menoja yhdessä. Ja voidaanhan me ihan vaan kahvitellakin ja jutella, Maija Paulow kertoo.

Oman haasteensa näinä aikoina menemisiin tuo se, että koronan takia liikkuminen ja osallistuminen eri tapahtumiin on haastavaa.

Odotuksena uusia kokemuksia ja vaihtelua arkeen

Diakonia on kristilliseen uskoon ja rakkauteen perustuvaa palvelua. Diakonia etsii, lievittää ja poistaa ihmisten hätää ja kärsimystä.

Tuiran seurakunnassa erilaisissa diakonian vapaaehtoistehtävissä toimi viime vuonna 154 henkilöä. Niin Tuirassa kuin muissa seurakunnissa vapaaehtoisia kaivataan koko ajan lisää.

Olennaisinta vapaaehtoistoiminnassa on halu auttaa. Erityistaitoja tai -osaamista ei tarvita, jokaiselle löytyy varmasti tehtävä, joka itseltä luonnistuu.

Maija Paulowin kaltaisia nuoria aikuisia vapaaehtoisina on vähän.

– Olen kertonut parille kaverille, että olen aloittanut vapaaehtoisena. Heidän mielestään se oli ihan hyvä juttu.

Paulowin mielestä mahdollisuuksia toimia vapaaehtoisena saisi mainostaa enemmänkin.

– Ennen kuin aloin itse selvitellä asiaa, en ollut huomannut missään ilmoituksia, joissa haettaisiin vapaaehtoisia.

Paulow odottaa ystävätoiminnasta uusia kokemuksia ja hyviä hetkiä.

– On kiva tutustua erilaisiin ihmisiin. Tämä on mukavaa vaihtelua omaan arkeen. Uskon, että tässä voi oppia ja saada vähän perspektiiviä asioihin.

Mahdollisuuksia auttaa ja toimia voi tiedustella omasta seurakunnasta.


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää