Kolumni: Yhdessä tehdään

Vapaaehtoistoiminnan uusi tutkimus ilmestyi keväällä.

Vapaaehtoistoiminnassa on mukana 43 prosenttia suomalaisista vuosittain.  Kirkossa toimii 91 000 vapaaehtoista.

Pyysin kommentteja seurakuntamme vapaaehtoisilta heidän kokemuksistaan. Ohessa on poimintoja vastauksista.

“Vapaaehtoistyössä voin kokea itseni vielä tarpeelliseksi. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen on ainakin minulle terapeuttista. Yllätyin, kuinka samanhenkisiä me kaikki mukana olevat olemme.”

Luterilaisen kirkon toimintaa on pyritty jo vuosia kehittämään seurakuntalaislähtöisemmäksi. Tasavertaisina ja osallisina, Kirkkohallituksen vapaaehtoistoiminnan loppuraportin (2018) ja Kirkon tulevaisuusvaliokunnan mietinnön (2016) mukaan vapaaehtoistyön arvostus on tehtävä näkyväksi kaikessa seurakunnan toiminnassa.

Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämistyöryhmän loppuraportti Menkää ja tehkää on julkaistiin lokakuussa 2024.

Siinä todetaan, että työntekijän roolina on organisoinnin sijasta olla rohkaisijana, innostajana ja varustajana. Efesolaiskirjeen 4. luvussa työntekijän tehtävänä on ”varustaa kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen.” (Ef. 4:12).

Seurakuntalaisten roolin uudistamisessa pyritään siihen, että seurakunnat eivät ole pelkästään toimintaa ja elämyksiä tarjoavia yhdistyksiä.

Tavoitteena on mahdollistaa seurakuntalaisille aktiivinen osallistuminen ja toimiminen seurakunnassa heidän omien toiveidensa ja tarpeidensa mukaisesti.

Seurakuntalaiset ovat aktiivisia toimijoita, ja työntekijöiden ja seurakuntalaisten suhde muuttuu asiakassuhteesta kumppanuussuhteeksi.

“Minulle vapaaehtoistyö antaa merkitystä elämän jäätyäni eläkkeelle. Tuntuu hyvältä, kun voi olla hyödyksi ja tietää, että työ tuo hyvää mieltä muillekin. Vanhukset kiittävät aina, kun käyn heidän luonaan. En edes koe tekeväni työtä, koska saan itse siitä niin paljon hyvää. Vapaaehtoistyön myötä olen saanut tutustua ihaniin ihmisiin, joiden kanssa voi olla tekemisissä vapaaehtoistyön ulkopuolellakin.”

Seurakunnan vapaaehtoistyössä voi toimia omana itsenä, epätäydellisinä, omien lahjojen mukaan.

Kristittyinä meitä kutsutaan toimimaan Kristuksen käsinä maailmassa.

Vapaaehtoinen on valinnut hyvän tehtävän antaa omaa aikaansa lähimmäisen palvelemiseen.

Irja Askolan mukaan kristityt ovat Jumalan käyntikortteja maailmassa – niin meidän vapaaehtoisetkin ovat.

“Vapaaehtoistyö antaa kuitenkin vapauden valita, jos tuntuu että ei aina jaksakaan lähteä… sinua ei tuomita siitä, vaan pidetään huoli, ja ei jätetä porukasta. Jokainen tekee oman jaksamisen mukaan. Toisin sanoen annat itsestäsi sen minkä voit, saat palkaksi paljon itsellesi hyvää mieltä ja ristit kätesi illalla, ja toteat: olipas kiva ja antoisa päivä…”

Kirjoittaja on Oulun tuomiokirkkoseurakunnan diakonissa

• Vapaaehtoisten päivä on kansainvälinen juhlapäivä, jota juhlitaan 5.12. Päivän tarkoituksena on huomioida ja kiittää vapaaehtoisia heidän tekemästään tärkeästä työstä. Vapaaehtoisten auttamisenhalu on vahva. Vajaa puolet suomalaisista on tehnyt vapaaehtoistyötä vuoden 2024 aikana.