Harri Filpan pitkään odotukseen on tullut helpotusta.

”Ole kärsivällinen – aikanaan munakin kävelee.”

25.11.20

Adventti aloittaa joulun odotuksen.  Harri Filppa, Riitta Kalliorinne, Erja Stolt ja Joonas Vapaavuori kertovat kokemuksensa odottamisesta.


Olen opetellut ajattelemaan, että odotus on osa matkaa

”Olen huono odottaja. Ennen matkustuspäivää saatan valvoa yön, kun odotan lähtöä.

Hyvänä puolena tällaisessa hermoilussa voisi pitää sitä, että olen yleensä valmiina jo hyvissä ajoin ennen kuin odotus palkitaan.

Käsillä oleva poikkeusaika on ollut suurten muutosten jakso elämässäni. Vaikka kello kulkee totuttuun tahtiin, muuttuneen maailman rytmiin on vaikea tottua. Kun Reeta-vaimoni aivokasvaimen hoitojaksot viimeinkin loppuivat, päättyi osaltani 249 päivää kestänyt etätyöjakso.

Vaikka kotona odotamme rokotetta, taudin laantumista ja puolisoni sairauteen liittyvien kontrollikäyntien tuloksia, niin tulevaisuuteen voimme kuitenkin jo suhtautua hieman vapaimmin. 

En koe suoranaisesti väsyneeni odottamaan. Asioilla on tapana järjestyä ja univelan saa kuitattua.

Toisinaan odotus päättyy kuten itse haluan, mutta toisinaan voi tulla takkiin. Olen opetellut ajattelemaan, että odotus on kuin osa matkaa. Määränpää on toki tärkeä, mutta matka on merkittävä osa kokonaisuutta.

Afrikkalainen sananlasku sanoo: Ole kärsivällinen – aikanaan munakin kävelee.”

Harri Filppa, sarjakuvantekijä  (kuva Tero Takalo)

Olen lapsellisen kärsimätön odottaja

”Minulle on sanottu, että saan tehdä kivaa duunia: kaksi kuukautta vuodessa töitä joulun alla ja loppuaika vapaata. Näinhän se ei mene. En istu odottamassa joulun lähestymistä, vaan koko vuosi tehdään kovasti työtä Jouluradion äärellä. 

Kärsivällinen odottaminen tuskin edes onnistuisi minulta, sillä olen oikeastaan lapsellisen kärsimätön odottaja. Teen asioita mieluiten heti, sillä olen impulsiivinen ihminen. Jos jotakin tekemistä täytyy korjailla myöhemmin, korjataan sitten, mutta ei jäädä odottelemaan. 

Odottaminen ei todellakaan ole vahvuuksiani. Osaltaan se saattaa johtua siitä, että työtaustani on suorien radio-ohjelmien parissa.

Sairastuin viime keväänä ensimmäisten suomalaisten joukossa koronaan. Podin tautia nukkumalla järjettömän hyvin. Olen stressiin taipuvainen, mutta korona rauhoitti ja vapautti minut kiireen tunteesta. 

Totesin itselleni, että juuri nyt en voi tehdä mitään, ”no can do”. 

Kummallista kyllä, mutta koronasta huolimatta minulla oli sairastaessani tavallista levollisempi olo. Korona oli opetus minulle. Kun mitään ei voi itse oikeastaan tehdä, jää Korkeimman käteen.”

Riitta Kalliorinne, Jouluradion toimituspäällikkö (kuva Viljo Harala)

Joulun odotukseen on kiva asettua hiljalleen

”Olen perusluonteeltani kärsivällinen. Kun koronaepidemia alkoi, en ryhtynyt odottamaan tuskastuneena sen päättymistä. Elin päivän ja viikon kerrallaan. 

Syksyn kurssit kansalaisopistossa suunnittelimme normaalisti, mutta valmistauduimme tekemään muutoksia. Lähiopetus kansalaisopistossa on jatkunut, mutta valmius reagoida nopeasti kuuluu korona-aikaan.

Se, että tällä hetkellä suunnitelmien toteutumisesta ei voi varmasti tietää, aiheuttaa huolta ihmisissä. Ihmiset ovat olleet enemmän kärsivällisiä kuin kärsimättömiä. 

Itse olen hakeutunut aiempaa enemmän luonnon keskelle, kun on tuntunut, että tarvitsen voimia jaksaakseni.

Joulun odotukseen on kiva asettua hiljalleen. Vaikka lähestyvä joulu voi osaltaan olla erilainen monissa kodeissa koronan seurauksena, uskon ja toivon, että tämäkin joulu tarjoaa juhlatunnelmia. Syksyn tasaisen harmaiden sävyjen tilalle on mahdollista saada iloisempia sävyjä.  

Käsillä oleva aika on opettanut arvostamaan normaalin elämän arkisia asioita. Niitä me nyt odotamme.”

Erja Stolt, Vuolle Setlementin koulutusjohtaja

Saamme rauhassa odottaa tulevaa  

”Vaikka poikkeusajan joulu on varmasti erilainen kuin aiemmat, joulun odotus on samanlaista: me odotamme marraskuun pimeydessä joulun tuomaa valoa.  

Kristityn elämässä odotus on läsnä, mutta samaan aikaan meillä on jo kaikki – tässä ja nyt. Kristillisyyteen on aina kuulunut outo ristiriita: Uudessa testamentissa on odottava tunnelma, siinä puhutaan Jeesuksen tulemisesta takaisin, mutta samalla meille julistetaan, että Jumalan valtakunta on keskellämme. Kaikki on jo tehty puolestamme.  

Siksi odottamisen ei tarvitse olla sen jännittämistä, kelpaammeko Jumalalle. Hän rakastaa meitä.  

Jumalan rakkaus antaa rauhan odottaa tulevaa ja keskittyä siihen, mitä kaikkea voimme löytää elämästä tässä maailmassa.  

Kun olin saanut opintoni valmiiksi, olin kärsimätön odottamaan, aukenevatko papin työt minulle. Löydänkö työpaikan itselleni?  

Kun sain töitä, päättyi yksi odotus: pääsin papin työn kautta mukaan ihmisten tärkeisiin elämänhetkiin, kuten kastejuhliin. Se on etuoikeus, jota olin odottanut. ”

Joonas Vapaavuori, Oulujoen seurakunnan pastori (kuva Pekka Leskinen)

 

Millaisia ajatuksia odottaminen sinussa herättää? Anna toimitukselle palautetta jutusta.

 

Lue lisää aiheesta:

article Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Oulujoen seurakunta Yleinen