Tytöt pelaavat peliä koulun aulassa.

Kun olo on turvallinen, oppiminen helpottuu

27.4.21

Turvallisuuden tunteella on suuri merkitys oppimisen onnistumiselle. Kouluille luodaan nyt toimintamallia, jonka avulla tunteiden säätelystä tulisi luonteva osa koulupäivää.


Teksti: Marita Ahlgren . Kuvat: Marita Ahlgren .

Koulun wc on paikka, jossa olo tuntuu turvalliselta.

Tämä vastaus kuultiin usein, kun Pohjankartanon koulun kymppiluokkalaisilta kysyttiin, missä koulun tilassa he kokevat turvallisuuden tunnetta.

– Siellä on rauhallista eikä kukaan häiritse, perustelevat kyselyyn vastanneet Emma, Henna ja Emma.

Kysely oli osa kaksivuotista RageStop Turvallisuus ja tunteet oppimisen perustana -hanketta. Sen tavoitteena on luoda toimintamalli, jonka avulla voidaan oppilaiden sisäistä turvallisuuden tunnetta voidaan vahvistaa. Mallia käyttämällä pyritään vähentämään opintojen keskeyttämisiä.

Oppiminen edellyttää turvallisuutta

Koulussa koettu turvallisuuden tunne voi olla ratkaisevaa sen kannalta, jatkaako nuori opintonsa loppuun vai ei.

– Turvattomuuden kokemus vaikeuttaa oppimista ja ryhmiin kiinnittymistä. Voisi sanoa, että riittävä turvallisuuden tunne on edellytys oppimiselle, sanoo hanketta vetävä Harriet Tervonen.

Tervonen määrittelee turvallisuuden tunteen olevan sitä, että ihminen kokee tulevansa hyväksytyksi omana itsenään. Turvattomuuden tunnetta lisää esimerkiksi koulukiusaaminen tai muu kuormittava elämäntilanne.

– Näissä tilanteissa riski koulupudokkuuteen ja syrjäytymiseen kasvaa.

Tunteiden säätelytaidot edistävät paitsi opiskelujen onnistumista, lisäävät myös elämänhallinnan tunnetta ja parantavat ihmissuhteita.

Kolme nuorta kävelee koulun käytävää pitkin.

Vireystilan sietoikkuna on hyvä mittari

Keinoja turvallisuuden tunteen lisäämiseen on pohdittu yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Kehittämisen pohjana on stressiin liittyvä sietoikkunan käsite. Se on jäänyt kymppiluokkalaisten Emman, Hennan ja Emman mieleen.

Sietoikkunan avulla voi tarkastella omaa tunnesäätelyä. Kun ihmisen vireystila on ikkunan sisällä, hän tuntee olonsa tyytyväiseksi, rennoksi ja luottavaiseksi. Silloin oppiminen ja sosiaalinen kiinnittyminen onnistuvat parhaiten.

Ikkunan ulkopuolella ihminen on joko ylivireystilassa eli ahdistunut ja pelokas tai alivireystilassa eli masentunut ja apaattinen.

Perhoshalaus rauhoittaa.

– Vireystila pysyy helpommin sopivana, kun huolehtii riittävästä unesta ja liikkumisesta, nuoret toteavat.

– Ja sitten on tämä, sanoo Emma, laittaa kädet ristiin rinnan päälle ja taputtaa hennosti käsivarsiaan.

– Se on perhoshalaus, sanoo luokanvalvoja Tiia Häkkilä.

– Sillä voi tarvittaessa rauhoittaa itseään, Emma selventää.

Hanke jatkaa kehittämistyötä tänä keväänä peruskoulutukseen valmentavan Valma-ryhmän opiskelijoiden kanssa.

Aikuisen tunnetila tarttuu lapseen

Tunnetaitojen opettelu ei ole pelkästään nuorille kuuluva asia. Harriet Tervonen toteaa, että aikuisten on yhtä oleellista tunnistaa omia tunteitaan ja ymmärtää niiden vaikutus hyvinvointiin.

– Aikuisen tunnetila vaikuttaa lapseen. Kun aikuinen tunnistaa, hyväksyy ja sanoittaa omat tunteensa, hän luo ympärilleen turvallisuuden tunnetta.

– Tunnetaitoja omaksunut aikuinen kykenee myös opettamaan niitä lapselle ja nuorelle.

Tavoitteena on, että tunnetaitojen ohjaaminen olisi luonteva osa nuorten kanssa toimivien ammattilaisten työtä.

– Pohjankartanon koulussa uusi toimintamalli otettaneen käyttöön ensi syksynä, Tervonen uskoo.

RageStop Turvallisuus ja tunteet oppimisen perustana on Oulun ammattikorkeakoulun, Koulutuskuntayhtymä OSAO:n ja Oulun ensi- ja turvakoti ry:n yhteistyöhanke. Sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Anna palautetta.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä