Rauhaa on tahdottava

21.5.21

Miten rauha syntyisi Lähi-itään? Jukka Hautala ja Maria Leppäkari kertovat näkemyksensä vaikeaan kysymykseen.


Teksti: Riitta Hirvonen . Kuvat: Pixabay .

Israelin ja Palestiinan välien kiristyminen alkoi huhtikuun lopussa. Ensimmäiset raketti-iskut Israeliin tehtiin 10. toukokuuta.

Israelin ja Gazan kaistaleen konfliktia on ratkottu rakettien ja ilmaiskujen voimalla toistuvasti vuosien varrella. Mikä vihanpidon tällä kertaa käynnisti, Suomen Lähetysseuran Lähi-idän aluepäällikkönä työskennellyt, Oulun tuomiokirkkoseurakunnan pastori Jukka Hautala?

– Syyksi on mainittu Sheihk Jarran kaupunginosassa tapahtuneet palestiinalaisperheisiin kohdistuneet häädöt. Karkottamiset olivat kuitenkin vain symbolinen tulitikun raapaisu, joka sytytti – kuvakielellä ilmaistuna – ympärille valellun bensiinin ilmiliekkeihin.
– Uskon, että laajemmin vihanpidon taustalla on kyberhyökkäys, jonka Israel teki Iranin ydinlaitokseen huhtikuun alussa. Iran on alueen mahtitekijä ja tukee terroristisia järjestöjä niin Gazan Hamasta kuin Libanonin Hizbollahia.
– Toukokuu on myös aikaa, jolloin vietetään sekä israelilaisten että palestiinalaisten juhlapäiviä: Jerusalem-päivä oli 10.5. ja Ramadanin päättymisen juhla 12.5. Niihin kiteytyy paljon historiaa, jota osapuolet tulkitsevat eri tavalla.
– Israelin neljännet parlamenttivaalit keväällä eivät tuottaneet enemmistöhallitusta. Hieman myöhemmin palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas kertoi, että palestiinalaisalueiden vaalit on siirretty.
– Vahvoja syitä horjuttaa hataraa rauhaa ja saada aikaan sekaannusta on siis ilmassa.

Järkyttävätkö ja ihmetyttävätkö sinua nämä aina uudelleen puhkeavat konfliktit?

– Kyllä järkyttävät. Olen liikkunut sekä israelilaisten että palestiinalaisten keskuudessa. Molemmin puolin ihmiset tekevät työtä, kasvattavat lapsiaan ja yrittävät elää rauhassa. Nyt kaikki saavat pelätä. Kuten sodassa yleensä: sivulliset kärsivät eniten.

Israelia kutsutaan Vanhassa testamentissa pyhäksi maaksi. Mitä alueita pyhällä maalla tarkoitetaan ja mitä pyhyys tässä yhteydessä tarkoittaa?

– Vanhatestamentillinen ”pyhä maa” (Holy Land) kattaa sekä Israelin valtion alueet että palestiinalaisalueet. Jotakin erityislaatuista pyhässä maassa kokevat niin kutsuttujen abrahamilaisten uskontojen kaikki perilliset: niin juutalaiset, kristityt kuin muslimit.
– Pyhyys ei mielestäni tarvitse puolustajaa. Kun ihminen ryhtyy puolustamaan pyhänä pitämäänsä, silloin tulee aina ruumiita.

Onko rauha Lähi-idässä realismia?

– Rauha pitää olla tavoite. Ensin pitäisi lopettaa tappaminen, sitten etsiä tietä syvempään rauhaan, joka ei ole vain sodan puuttumista, vaan ihmisyhteisöjen rikasta rinnakkaiseloa ja hyvinvointia. Tie tällaiseen on Lähi-idässä hyvin pitkä.

Jerusalemissa työskentelevä Ruotsin kirkon teologisen instituutin johtaja, pappi Maria Leppäkari, me suomalaiset näemme asuinseudultasi tällä hetkellä uutiskuvia, joissa on räjähdyksistä aiheutuvia lieskoja ja savupatsaita. Mitä sinä näet ympärilläsi?

– Jerusalemissa näen paljon surua ja pelkoa. Monenlaisia tunteita on pinnassa. Joissain kortteleissa puhkeaa väkivaltaisuuksia mielenosoittajien ollessa vihaisia ja kireitä.
– Samalla näen, että myös tavallinen elämä on täällä käynnissä. Väkeä kiiruhtaa töihin ja ruokaostoksille.

Israel on juutalaisuuden, islamin ja kristinuskon pyhä kaupunki ja uskontojen kohtaamispaikka. Edistävätkö kirkkojen johtajat siellä rauhaa?

– Paikalliset uskonnolliset johtajat ovat yhteisessä julkilausumassaan ilmaisseet olevansa vihanpitoa vastaan.
– Viime viikolla Woman Wage Peace -liike järjesti kaupungissa mielenosoituksen, jossa vaadittiin taistelujen lopettamista sekä pitkäkestoista rauhaa. Järjestötyössä toimii juutalais- ja muslimitaustaisia naisia sekä kristittyjä naisia.

Mikä rauhoittaisi kriisin?

– Ennen kaikkea paikallisilla poliittisilla johtajilla tulisi olla tahto rauhaan. Nyt sitä ei ole.  Ihmisten yhdenvertainen kohtelu toisi luonnollisesti rauhaa yhteiskuntaan. Nyt olisi tärkeintä saada tulitauko välittäjien avulla.

Haastattelut on tehty ennen 21.5. alkanutta tulitaukoa.

 

Jutusta voi antaa palautetta toimitukselle.

Lue lisää aiheesta:

column editorial Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Yleinen