Seurapuhe patisti ottamaan siipien suojaan myös muukalaiset

Helteinen lauantaipäivä oli vasta käynnistymässä, kun oulunsalolainen Ekku Leskelä kuuli körttiradiosta seurapuheen, joka pysäytti hänet ajankohtaisuudellaan.

Herättäjäjuhlien aamuseuroissa Kempeleen seurakunnan kappalainen Vesa Äärelä – Leskelälle  tuttu pappi – oli ottanut puheensa aiheeksi muukalaisuuden.

Äärelän mukaan outouden ja vierauden tunteet syntyvät herkästi, vaikka muuttaisi vain Suomen sisällä maakunnasta toiseen. Tämän puhuja on itse kokenut lapsuudessaan.

Äärelän mielestä vierauden tunteista pääsee eroon tutustumalla rohkeasti uusiin ihmisiin. ”Meidän pitää jotenkin takoa päähämme ja ymmärrykseemme, että Jumalalle kukaan ei ole vieras ja outo”, seurapuhuja sanoi ja jatkoi:

”Kristuksessa Jumala näyttää, miten hän ottaa koko maailman siipiensä suojaan. Hän ottaa koko maailman syliinsä, kuten Kristus otti lapset omaan syliinsä – opetuslasten vastustelusta huolimatta. Hänen sylinsä, hänen siipiensä suoja, on kaikille. Hän on huolenpidon Jumala kaikkia kohtaan.”

Seurapuhujan mukaan omasta todellisuudestaan ei kannata väkivaltaisesti yrittää sulkea pois asioita, jotka hämmentävät, kuten pakolaisuus tai luonnonkatastrofit ja käsillä oleva suurpandemia.

Äärelän mukaan Jumalan rakkaus, hänen tahtonsa ottaa syliin kaikki ihmiset, sulattaa ihmisten sydämet antamaan toinen toisilleen siipien suojan.

Käynnissä olevien, virtuaalisten Kauhavan Herättäjäjuhlien teemana on virren sanat ”Siipeis suojaan”.

Maarit ja Ekku Leskelä.

Lauantain päiväseurat Ekku Leskelä ja hänen puolisonsa Maarit Leskelä kuuntelivat tänään Karjasillan kirkon puistossa etäherättäjäjuhlilla.

Uudenlainen juhlakenttä syntyi, kun Herättäjä-Yhdistys päätti toukokuussa, että terveysturvallisista syistä Kauhavalle suunniteltua kesäjuhlaa ei pidetä yleisötapahtumana. Pian peruutuksen jälkeen Herättäjä-Yhdistys kannusti liikkeen jäseniä pienimuotoisten pihaherättäjäjuhlien järjestämiseen.

Karjasillan kirkon pihalle päiväseuroja oli saapunut kuuntelemaan kolmisenkymmentä herättäjäjuhlavierasta.

Ekku ja Maarit Leskelälle herännäisyys on tuttuakin tutumpi herätysliike. Maarit Leskelä kertoo laulaneensa Siionin virsiä pienestä saakka.

– Jotain ihmeellistä vetovoimaa Siionin virsissä on, ne pitävät minua sitkeästi otteessaan, hän kuvailee.

Ekku Leskelä on tyytyväinen siihen, että herättäjäseuroissa kosketellaan usein ajankohtaisia aiheita, kuten Äärelä teki aamuseuroissa puhuessaan pakolaisuudesta.

– Herännäisyyteen kuuluu sekin, etteivät seurapuheet ole julistavia, vaan pikemminkin pohdiskelevia. Niissä on vahvana armon muuttumaton sanoma.

Leskelät tuntevat herännäisyyden ja herättäjäjuhlien yleisöä, mutta jokakesäinen suurtapahtuma ei ole heille viikonloppu, jolloin päällimmäinen tunne olisi onni olla ”omien joukossa”.

– Enemmän kuin omaa yhteenkuuluvutta muiden kanssa tulee juhlilla usein mietittyä, pääsevätkö tähän joukkoon mukaan myös ne, joille seuratapahtuma ja liike eivät ole entuudestaan tuttuja. Onneksi olen nähnyt, että  se on mahdollista, Ekku Leskelä toteaa.

Karjasillan pihaherättäjäjuhlille osallistui myös Herättäjä-Yhdistyksen Oulu-Karjasilta -paikallisosaston puheenjohtaja Merja Niemelä. Myös hänelle herännäisyys on tuttu herätysliike pitkältä ajalta.

– Jo mummuni isovanhemmat olivat heränneitä eli meidän suvussa körttiläisyydellä on vahvat perinteet 1800-luvulle saakka.

Niemelä on mukana myös paikallisosaston ympäri vuoden järjestämissä seuroissa, joissa käy keskimäärin 20–30 henkilöä.

– Minusta osallistujamäärä on viime aikoina jopa hieman kasvanut, vaikka koronan vuoksi kokoontuminen on ollut hankalaa.

Tämän kesän herättäjäjuhlat olivat jo toiset virtuaaliset kesäseurat peräkkäin. Vaikuttaako tauko heränneiden innostukseen lähteä paikan päälle isoon tapahtumaan, kun se vihdoinkin on mahdollista?

– Juhlilla käynti on monille tottumus. Iso tapahtuma on mahdollisuus kohdata ystäviä, joita ei muutoin tapaa. Näitä treffejä tullaan sopimaan vastakin, ja ihmiset järjestelevät tilaisuuksia tavata toisensa ja kuulla seurapuheita, Niemelä uskoo.