Hyvinvointia voi tehdä vaikkapa halaamalla

Läsnäoleminen ja syliin ottaminen ovat arjen keinoja lisätä lasten hyvinvointia. Tuore kouluterveyskysely herätti keskustelua Sinä riität hyvään vanhemmuuteen -tapahtumassa.

Kyky tunnistaa, käsitellä ja ilmaista tunteita vaikuttaa hyvinvointiin. Tunne- ja kaveritaitoja on hyvä opetella jo varhaisesta lapsuudesta saakka.

Kiimingin seurakunnan nuorisotyö on ollut jo pitkään mukana kouluyhteistyössä, johon myös tunnekasvatus kuuluu.

Nuorisotyönohjaaja Jenna Valtonen tietää, että nuorten parissa tunteet voivat kiehahtaa yli aika harmittomankin oloisen tilanteen ja läpänheiton seurauksena.

– Vuorovaikutustaitoihin kuuluu muun muassa taito ymmärtää omia tunteitaan ja säädellä niitä. Jos nämä taidot puuttuvat, se saattaa ilmetä esimerkiksi kouluväkivaltana.

Tunnetaitojen tärkeys nousi esille ”Sinä riität hyvään vanhemmuuteen” -tapahtumassa Oulussa. Tilaisuudessa pureuduttiin Oulun kaupungin kouluterveyskyselyn tuloksiin ja keinoihin, joilla lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan edistää.

Keskustelua aiheesta kävivät panelistit, joihin kuului kaupungin, järjestöjen ja seurakunnan edustajia.

Oppilaat kokevat riittämättömyyttä, turvattomuutta, koulu-uupumusta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskysely 2021 herättelee luvuillaan. Ne kertovat eri-ikäisten oululaisoppilaiden hyvinvoinnin heikentymisestä.

Elämäänsä tyytyväisten osuus on laskenut kahden viime vuoden aikana niin ala- ja yläkoululaisten kuin lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien parissa.

Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa lasten ja nuorten kokemuksia koulunkäynnistä ja omasta mielenterveydestä. Oppilaat saivat arvioida myös oman perheen ja arjen toimivuutta sekä henkilökohtaista terveydentilaansa.

Kysely paljasti että jo pienilläkin koululaisilla on mielialaan liittyviä ongelmia ja yksinäisyyden tunteita aiempaa enemmän. Yhä useampi tyttö ja poika kokee riittämättömyyden tunteita sekä koulu-uupumista. 8- ja 9-luokkalaiset kokevat oman kasvuympäristönsä aiempaa turvattomampana. Myös nuorempien koululaisten kokema turvattomuus on yleistynyt.

THL:n kyselyyn osallistuivat perusopetuksen 4. ja 5. luokan ja 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat.

Äitinä ja isänä oleminen on etuoikeus ja suuri ilonaihe. Välillä se kuitenkin myös väsyttää ja uuvuttaa. Silloin, kun arjessa on haasteita, vanhemmat tarvitsevat tukea. Tämä todettiin paneelikeskustelussa monta kertaa.

Korona ei ole kaikkien ongelmien selitys

Poikkeuksellinen aika keväästä 2020 lähtien tarjoaisi tilaisuuden laittaa ei-toivottava kehitys pandemian piikkiin.

Se ei kuitenkaan olisi totuudenmukaista, totesi paneelin osallistunut Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä.

– Kaikkea huonoa kehitystä ei pidä laittaa koronan syyksi.

Penttilä lupasi omalta osaltaan edistää nuorille ja perheille suunnattuja palveluja myös uudella Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

– Tärkeää on pyrkiä turvaamaan muun muassa matalan kynnyksen walk in-palvelut, jotka tarjoavat nuorille akuuttia keskusteluapua.

Jenna Valtonen muistutti paneelissa, ettei mielen hyvinvoinnin tukeminen ole aina sen ihmeellisempää kuin läheisen kysymys nuorelle: mitä kuuluu?

– Huolehtivia kysymyksiä on hyvä esittää ajoissa eikä vasta sitten, kun ongelmat ovat käsillä. Kun jaksaa sitkeästi kysyä, voi jonakin päivänä saada vastauksenkin.

Valtosen mukaan hyvinvoinnin heikentyminen voi kertoa siitä, ettei nuorilla ole ympärillään riittävästi kuuntelijoita.

– Lapset kantavat usein myös vanhempiensa murheita, hän lisäsi.

Nuorisotyönohjaaja kertoi olevansa erityisen huolissaan niin kutsutuista hiljaisista tytöistä, jotka eivät halua vaivata asioillaan muita ja saattavat siksi jäädä liian vähälle huomiolle.

Kaupungin hyvinvointipäällikkö Arto Willman lähetti vanhemmille terveisiä, että, että kodeista oltaisiin rohkeasti opettajiin yhteydessä, jos jokin asia lapsen elämässä arkarruttaa heitä.

Syliä, kainaloa ja halauksia

Pirita Satomaa Oulun alueellisesta vanhempainyhdistyksestä toivoi, että vanhemmat pysähtyisivät antamaan jälkikasvulleen kiireetöntä läsnäoloaan nähdessään, että nuoren mieltä painaa jokin asia.

Läsnäolon, syliin ottamisen ja halauksien tärkeydestä puhui myös Eevaleena Isoviita Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

– Nuoren hyvinvointia voi edistää asioilla, jotka ehkä tuntuvat pieniltä, mutta saattavat olla hyvinkin merkityksellisiä.

– Annetaan lapsen käpertyä kainaloon, jos hän joku hetki suostuu syliin tulemaan.

Kaupungin hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Susa Vikeväkorva painotti hetkessä elämisen tärkeyttä.

– Riittävän hyvään vanhemmuuteen kuuluu taito nauttia hyvistä hetkistä ehkä hyvinkin myrkyisten tunteiden jälkeen.

Vanhemmuuspaneeli liittyi vuoden 2020 Yhteisvastuukeräykseen, jonka aiheena oli Sinä riität hyvään vanhemmuuteen. Kuva: Yhteisvastuukeräys.

Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Kerro ja kommentoi.


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää