Moni empii kirkkoherraksi hakemista

Simon seurakunnan kirkkoherran virkaa haki kaksi pappia, Pellon seurakunnan johtaminen kiinnosti yhtä henkilöä. Sama tilanne oli Reisjärvellä. Perhon kirkkoherran virkaan tuli kolmet hakupaperit, mutta yksi hakijoista perui myöhemmin aikeensa.

Hiippakuntapastori Päivi Liiti Oulun tuomiokapitulista kertoo, että 1– 2 hakijaa avoinna olevaan kirkkoherran tehtävään on tällä hetkellä tavallinen määrä isojen kasvukeskuksien ulkopuolella.

Liitin mukaan tällainen tilanne on valtakunnallinen huolenaihe.

Palkankin pitää olla kohdallaan

Miksi kirkkoherran työ kaupunkien ulkopuolella ei herätä suurta kiinnostusta? Tähän Liitillä ei ole varmoja vastauksia. Hän arvioi, että esimerkiksi seurakuntien tiukentunut talous on yksi selitys vähentyneelle kiinnostukselle.

– Jos kirkkoherran työhön liittyy mielikuva uusien säästökohteiden jatkuvasta etsimisestä, ei se ole kauhean houkutteleva näky.

Toisaalta Muhoksen seurakunnan talous on kunnossa, mutta ei sinnekään ollut alun perin kuin kaksi hakijaa, Liiti huomauttaa.

Liitin mukaan mielenkiintoon vaikuttaa osaltaan  työn palkkaus.

– Kirkkoherran palkka ei ole välttämättä kilpailukykyinen. Seurakunnan kappalaiselle kuuluvat kokemuslisät, kirkkoherralle eivät. Johtaja kantaa kuitenkin aina painavinta vastuuta asioiden sujumisesta.

Muhoksen kirkkovaltuusto on pyytänyt Oulun tuomiokapitulilta, että se julistaisi kirkkoherran viran uudelleen haettavaksi. Kapituli päättää asiasta 13. tammikuuta.

Kiinnostusta johtamiseen ja hallintoon

Oulun hiippakunnan pappisasessori, Utajärven kirkkoherra Heikki Nissinen tietää kokemuksensa perusteella, että kirkkoherran pesti on vaativa.

– Vaikka se sisältää myös monia ilonaiheita, kuten seurakuntalaisten halun kantaa vastuuta toiminnasta yhdessä työntekijöiden kanssa.

Nissisen mukaan kirkkoherran työ pitää sisällään runsaasti hallinnollisia tehtäviä ja jokaisella kirkkoherran virkaan pyrkivällä on hyvä olla mielenkiintoa myös taloushallintoa kohtaan.

– Taloushallinnon asiat ovat erityisesti keskiössä niissä seurakunnissa, joissa ei ole talouspäällikköä, tai hän on vain osa-aikainen.

Nissinen iloitsee siitä, että Oulun tuomiokapituli haluaa tukea uusia kirkkoherroja muun muassa tarjoamalla heille kokeneiden kirkkoherrojen tukea.

– Mentorointi on tärkeää, ja se, että työn kuulumisia kysytään säännöllisesti, niin siihen liittyviä iloja kuin suruja. Myös kirkon tarjoama johtamiskoulutus on erinomaista tukea.

Nissinen myöntää olettaneensa, että Muhoksen kirkkoherran virka herättäisi laajempaa kiinnostusta.

– Tärkeintä on kuitenkin, että ylipäänsä on hakijoita, jotka haluavat sitoutua kirkkoherran työhön.

Hyviä hakijoita tarvitaan myös muihin kirkon töihin

Nissinen ja Liiti kertovat, että hakijoita saatetaan tällä hetkellä joutua kyselemään myös diakonia- ja nuorisotyöhön.

– Kun seurakunnat saavat harjoittelijoita, on tulevaisuuden kannalta ehdottoman tärkeää, että heidän sitouttamisensa kirkon töihin hoidetaan hyvin, Nissinen toteaa.

Jutusta voi  antaa toimitukselle palautetta.