Moni meistä kaipaa tähteä taivaalle

Hartausteksti pohjautuu Lähi-idän kristittyjen kirjoittamaan rukousviikon hengelliseen aineistoon:

 Miksi juuri tietäjät Matteuksen evankeliumissa matkaavat paikkaan, jossa Jeesus syntyy?

* Raamatun tulkitsijoiden mukaan tietäjät ovat ihmisten moninaisuuden vertauskuva. Tietäjät matkustivat kaukaisista maista ja edustivat kulttuurien runsautta. Myös kristityt tulevat erilaisista etnisistä ryhmistä, joilla on oma kielensä ja kulttuuriperintönsä.

*Tietäjiä vei eteenpäin yhteinen kaipaus nähdä vastasyntynyt kuningas ja oppia tuntemaan hänet.

*Tietäjät viittaavat siihen, että ihmiskunta etsii yhdessä totuutta, hyvyyttä ja kauneutta.

Miksi juuri tähti osoittaa tietä?

* Idästä ilmestyvä tähden valo kertoo Jumalan kutsun kuuluvan kaikille. Tähti johtaa tietäjät läpi Jerusalemin myllerryksen, jossa Herodes juonii murhatakseen viattomia.

* Tänäänkin viattomat ympäri maailmaa kärsivät väkivallasta ja sen uhasta. Moni pakenee Herodeksen ja Augustuksen kaltaisia tyranneja.

* Tällaisessa tilanteessa ihmiset etsivät merkkiä Jumalan läsnäolosta. He etsivät vastasyntynyttä kuningasta, nöyryyden, rauhan ja rakkauden kuningasta.

* Kristityt eri puolilla maailmaa ovat kutsuttuja valaisemaan tietä Kristuksen luokse.

* Maailmanlaajuinen pandemia, talouskriisi sekä se, että päättäjät eri maissa eivät ole onnistuneet suojelemaan heikoimpia ja haavoittuvimpia, alleviivaa sitä, että koko maailma tarvitsee valon loistetta pimeydessä.

* Tähti, joka kaksi tuhatta vuotta sitten loisti idässä, Lähi-idässä, kutsuu edelleen seimen luo, sinne, missä Kristus on syntynyt.

Miksi tietäjät jakavat lahjoja Betlehemin seimellä?

* Tietäjien osoittamaan kunnioitukseen kuuluu se, että he avaavat arkkunsa tarjotakseen lahjojaan. Niiden on ymmärretty merkitsevän Kristuksen eri piirteitä: kulta on merkki kuninkuudesta ja suitsuke jumalallisuudesta. Mirhami ennakoi Jeesuksen kuolemaa.

* Kun kristityt kokoontuvat yhteen ja avaavat arkkunsa ja sydämensä kunnioittaakseen Kristusta, kaikki rikastuvat. Erilaiset näkemykset ovat lopulta lahjoja toisille.

Miksi tähti nousi Matteuksen mukaan juuri idästä?

* Aurinko nousee idästä ja pelastus ilmestyi Lähi-idäksi kutsutussa paikassa Jumalan armosta.

* Lähi-idän historia on edelleen konfliktien ja taistelujen sävyttämää sekä epäoikeudenmukaisuuden ja sorron synkistämää. Alueella on nähty lukuisia verisiä sotia ja vallankumouksia sekä uskonnollisten ääriliikkeiden nousu.

* Kertomus tietäjistä sisältää monia pimeitä piirteitä, erityisesti Herodeksen despoottisen käskyn murhata kaikki Betlehemin alueen alle kaksivuotiaat lapset. Raamatun kertomusten julmuus puhuu samaa kieltä Lähi-idän pitkän historian ja vaikean nykytilanteen kanssa.

* Kuitenkin juuri Lähi-idässä Jumalan sana juurtui ja kantoi hedelmää: kolmekymmentä-, kuusikymmentä- tai satakertaisesti. Idästä apostolit lähtivät saarnaamaan evankeliumia maan ääriin saakka.

* Lähi-idässä syntyi kristittyjä todistajia ja kristittyjä marttyyreita. Ja silti koko pienen kristittyjen yhteisön olemassaolo on nyt uhattuna, kun monet joutuvat etsimään turvallisempaa ja rauhallisempaa elämää toisaalta.

Miksi tarina tähdestä ja tietäjistä on tärkeä Lähi-idässä?

* Vaikka lännen kristityt juhlivat joulua, juhlivat monet idän kristityt edelleen suurempana juhlana loppiaista.

* Kun tietäjät olivat kohdanneet Jeesuksen, palasivat he Raamatun mukaan unessa saamansa varoituksen mukaan koteihinsa toista tietä. Uusien reittien kulkeminen on kutsu uudistumiseen kirkoissa ja yhteiskunnissa. Kristuksen seuraaminen on uusi tie.

* Kristittyjen tulee epävakaassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa säilyä vakaina kuin tähtikuviot ja loistavat planeetat.

* Evankeliumi vaatii köyhimpien, heikoimpien ja marginalisoitujen ihmisarvon puolustamista. Kirkkojen täytyy toimia yhteistyössä toistensa kanssa ja ottaa vastaan avuntarpeessa olevia sekä kotinsa menettäneitä. Kristittyjen kuuluu rakentaa oikeudenmukaista ja rehellistä yhteiskuntaa.

Rukousviikosta voi lukea lisää Suomen ekumeenisen neuvoston verkkosivuilta.

Rukouspäiväjulistuksessa tähdet ovat toivonpilkahduksia pandemian keskellä

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön allekirjoittamassa rukouspäiväjulistuksessa on myös aiheena ekumeenisen rukousviikon teema Matteuksen evankeliumista ”Näimme hänen tähtensä nousevan ja tulimme kunnioittamaan häntä”.

Julistuksessa todetaan ihmisen tarvitsevan toivoa koronapandemian keskellä. Toivo antaa uskoa huomiseen ja kantaa vaikeiden ja raskaiden aikojen yli. Toivonpilkahduksia, kuten lääketieteen saavutuksia pandemian nujertamiseksi, julistus kuvaa tähdiksi taivaalla.

Julistuksen mukaan luovuudella sekä kohtuullisella ja vastuullisella elämäntavalla jokainen voi tuoda toivoa paremmasta huomisesta. ”Haasteiden ja vaikeuksien keskellä uskomme, että Jumala toimii kauttamme luodakseen maailman, missä oikeudenmukaisuus, rauha ja ihmisten välinen solidaarisuus toteutuvat.”

Evankelisluterilaisessa kirkossa on kaksi rukouspäivää. Ensimmäinen on vuoden alussa kristittyjen yhteisellä rukousviikolla 18. tammikuuta ja toinen syksyllä 24. lokakuuta kirkon Vastuuviikolla.

Rukouspäiväjulistus on yli 400 vuotta vanha perinne. Aikaisemmin ne olivat valtiovallan määräämiä, mutta vuoden 2004 alusta rukouspäivien valinta on ollut kirkon omissa käsissä.

Julistuksen laatii Suomen ekumeeninen neuvosto, joka hakee siihen vanhaa tapaa kunnioittaen allekirjoituksen tasavallan presidentiltä. Presidentti käsittelee tekstin ja allekirjoittaa sen hyväksymisensä jälkeen.

Myös presidentti Tarja Halonen halusi allekirjoittaa rukouspäiväjulistuksen.

FAKTAA RUKOUSVIIKOSTA:

– Ekumeenista rukousviikkoa viettävät eri kirkkokunnat ja kristityt kaikki alla maailmassa. Ekumenia pyrkii kokoamaan yhteen hajaantuneet kirkot niin, että ne rukoilisivat toistensa puolesta ja kertoisivat ihmisille yhdessä Jumalasta ja Jeesuksesta.

– Hengellinen materiaali rukousviikkoa varteen tulee joka vuosi eri maasta. Tällä viikolla rukouksissa muistetaan erityisesti Lähi-idän kristittyjä.

– Rukousviikkoa on vietetty eri kirkoissa jo yli sata vuotta. Suomessa rukousviikkoa ryhdyttiin järjestämään 1950-luvulla.

– Viikon aikana seurakunnissa kokoonnutaan ekumeenisiin jumalanpalveluksiin, kirkkovaelluksiin, konsertteihin ja tapahtumiin. Oulussa korona esti kirkkojen yhteisen jumalanpalveluksen järjestämisen.