Romanikulttuuri tutuksi

Karjasillan kirkossa vietetään romanien kansallispäivänä 8. huhtikuuta iltajuhla.

Musiikkipainotteinen hengellinen tilaisuus ei ole tarkoitettu vain romaneille, vaan kaikille, joita kiinnostaa romanikulttuuri, sanoo tapahtuman suunnitteluun osallistunut Jani Lindroos Romano Missio -järjestöstä.

– Toivon, ettei kenelläkään ole tuolloin kiire kotiin kirkosta, sillä yhdessäolo jatkuu ohjelman jälkeen iltapalalla, hän kertoo.

Idea juhlasta Karjasillan kirkossa oli alun perin seurakunnan kirkkoherran Juhani Lavangon. Hänen toivomuksensa on, että tilaisuus lähentäisi romaneja ja luterilaisia seurakuntia.

– Romanikulttuurille on tilaa ja paikka myös meidän kirkossamme.

Mahdollisuus osallistua on tärkeää

Suuri osa romaneista on luterilaisen kirkon jäseniä, mutta käytännössä romanien hengellinen osallistuminen painottuu vapaisiin kristillisiin suuntiin.

Miksi näin on? Jani Lindroosilla on vastaus kysymykseen, joka sisältää myös vinkin luterilaisille seurakunnille.

Palvelupäällikkönä Romano Missiossa työskentelevä Lindroos kertoo, että romaneille on tärkeää päästä toimimaan seurakunnassa.

– Romanit eivät halua olla vain toiminnan kohteita. He haluavat myös tehdä itse. Osallisuus yhteisössä on tärkeä asia. Muiden hyväksi toimiminen on sisäänkirjoitettu romaneihin. Yhteistyön käynnistymisessä yhteinen tekeminen on ensiarvoisen tärkeää.

– Jotta tällaisia askeleita päästäisiin ottamaan, ensin on oltava molemminpuolista luottamusta.

– Vapaissa suunnissa romanien toiminnalle on ehkä löytynyt enemmän tilaa kuin luterilaisessa kirkossa, Lindroos arvioi.

Koska laulu ja musiikki kuuluvat vahvasti romanikulttuurin, on seurakunnan palveleminen näillä lahjoilla yksi yhteistyön oivallinen muoto, hän vinkkaa.

Puhetta myös ajankohtaista, vakavista aiheista

Vaikka Karjasillan tilaisuus on juhlahetki, illan aikana nousee esille myös ajankohtaisia aiheita, sanovat Jani Lindroos ja Juhani Lavanko.

Lavanko kertoo lukeneensa vastikään romaniasiain neuvottelukunnan tiedotetta Ukrainan romanien tilanteesta Venäjän hyökkäyssodassa.

Neuvottelukunnan mukaan sodan keskellä on vaarana, että romanien syrjintä nostaa päätänsä, kun suurella määrällä ukrainalaisia on tarve hakea turvaa.

Suomen romanit peräävät, että avun olisi oltava tasapuolista riippumatta siitä, mikä on avuntarvitsijan tausta.

– Esimerkiksi tästä aiheesta kuulisin mielelläni lisää iltatapahtumassa, kirkkoherra toteaa.

Lindroos uskoo, että illan aikana puhutaan myös siitä, millaista on romanien nykypäivä Suomessa. Vaikka romanien asema on parempi kuin vuosikymmeniä sitten, romanien omien kokemusten mukaan heihin kohdistuva syrjintä ja vihapuhe ovat viime aikoina lisääntyneet.

Romanien kansallispäivää 8 huhtikuuta on vietetty vuodesta 1990 saakka.

FAKTA: Arkkipiispan sanat olivat tärkeitä

• Sana romani tulee kansainvälisen romanikielen sanasta rom, joka tarkoittaa ihmistä. Nimitys vakiintui 1980-luvun lopussa Kielitoimiston suosituksesta yhdellä a:lla kirjoitettuna.
• Aikaisemmin käytetty mustalainen-sana on sävyltään negatiivinen, ja siksi sen käyttämistä tulee välttää.
• Euroopan neuvoston arvion mukaan romaniväestöä on Euroopassa 10–12 miljoonaa, Suomessa noin 10 000. Tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida, sillä Suomessa ei saa tilastoida väestöä etnisen taustan mukaan.
• Moni romani kokee, että Suomen luterilainen kirkko asettui selkeästi romanien tueksi ja heidän oikeuksiensa puolestapuhujaksi vasta 1990-luvulla. Silloinen arkkipiispa John Vikström otti vahvasti kantaa syrjintää ja rasismia vastaan.
• Romanit itse toteavat, että he osallistuvat mielellään luterilaisten seurakuntien toimintaan, jos vain tietävät siitä ja tuntevat itsensä tervetulleiksi.
• Osia Raamatusta ja Katekismus on käännetty romanikielelle.

Romanien kansainvälinen lippu hyväksyttiin 1971.