Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivät järjestettiin Kuopiossa.

Ruohot pois kirkkotieltä

30.3.22

"Meiltä vaaditaan nöyrää uudelleenajattelua, mielenmuutosta ja kestävää elämäntapaa." Piispa Mari Leppänen peräsi jumalanpalveluspäivillä uudenlaista lepopäivän viettoa.


Teksti: Riitta Hirvonen . Kuvat: Tuija Hyttinen/Kuopion seurakunnat .

Kahden vuosituhannen ajan kristityt ovat kokoontuneet viettämään jumalanpalvelusta ja niin tehdään aikojen loppuun saakka.
Näin dramaattisesti todettiin Kuopiossa järjestetyillä Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivillä.

Suomalaisia on epäilty maailman laiskimmiksi kirkossa kävijöiksi, mutta reilu viikko sitten pidetyssä tapahtumassa yli 500 osallistujaa pikemminkin tunnusti rakkautensa jumalanpalveluksen viettämiseen.

Hyvä messu syntyy yhteistyöllä

Turun piispa Mari Leppänen totesi omassa puheessaan ihmisten kaipaavan toivoa, lohtua ja rohkaisua: paikkoja, joissa voi jakaa hätää ja joissa voi levähtää sekä saada voimia toimia paremman maailman puolesta.

Leppäsen mukaan jumalanpalvelus tarjoaa tätä kaikkea ilmastomuutoksen, pandemian ja sotauutisten uuvuttamille ihmisille, mutta koronan tuomat kokoontumisrajoitukset jouduttivat osaltaan kirkkotien ruohottumista.

– Tarvitsemme paljon yhteistä työtä jumalanpalveluksen hyväksi. Rohkeaa kutsumista, yhdessä tekemistä, uudenlaista pyhäpäivän kulttuuria ja sen sanoittamista, miksi messuun ylipäätään kannattaisi tulla, Leppänen puhui jumalanpalveluspäivien osallistujille, joista valtaosa oli seurakunnan työntekijöitä.

Piispa Mari Leppäsen puheenvuoro oli odotettu ohjelma jumalanpalveluspäivillä.

Pyhäpäivä kutsuu lepäämään

Leppäsen yksi kysymys oli, millaisen todellisuuden keskellä jumalanpalvelusta vietetään Suomessa vuonna 2022.

Hänen mukaansa ilmastonmuutos on yksi asia, joka muovaa tämän ajan ihmisten mieliä. Siksi aihetta ei saisi ohittaa jumalanpalveluksissa.

Piispa näkee, että jumalanpalvelus voi ohjata ihmisiä pyristelemään irti kerskakulutuksesta, joka kiihdyttää ilmaston muuttumista.

– Pyhäpäivän viettäminen sunnuntaina muistuttaa siitä, että Jumalan luomistyön huippu eli viimeinen teko ei ollut ihmisen luominen, vaan seitsemännen päivän eli lepopäivän pyhittäminen.

Pyhäpäivän viettäminen sunnuntaina muistuttaa siitä, että Jumalan luomistyön huippu eli viimeinen teko ei ollut ihmisen luominen, vaan seitsemännen päivän eli lepopäivän pyhittäminen.

 

– Pyhäpäivä kutsuu meitä lepoon ja kohtuuteen. Meiltä vaaditaan nöyrää uudelleenajattelua, mielenmuutosta ja kestävää elämäntapaa.

– Lepopäivä tähdentää, että ihmisen arvo ei ole työssä, eikä ihmisen syvin identiteetti ole kuluttajan identiteetti.

Tulkaa myös te, jotka ette jaksa vain istua

Leppänen nosti esille lasten läsnäolon messussa. Hän totesi, että lapsia ei pidä jumalanpalveluksessa vain sietää, vaan heistä tulee iloita.

– Jeesus ei sanonut, että sallikaa hiljaisten ja mielellään paikallaan istuvien lasten tulla minun luokseni.

Kuopion päiville osallistunut seurakuntapastori Kaija Tiirola kertoo, että Haapajärvellä lapset osallistuvat messuun muun muassa ehtoollispalvelijoina.

– Seurakunnassamme nuorimmat ehtoollispalvelijat ovat olleet alle kymmenvuotiaita.

Haapajärveläislapset ovat kirkon ovilla toivottamassa ihmisiä tervetulleiksi, he laativat esirukousaiheita ja antavat vinkkejä jopa saarnoihin.

– Lapset opettavat työntekijöitä vapautumaan liiallisesta jäykkyydestä kirkkotilassa, Tiirola toteaa.

Jutusta voi antaa toimitukselle palautetta.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko