Uupuneen ja masentuneen psalmissa on toivo

Viides paastonajan psalmi:

Sinä, Jumala, olet ainoa turvani.
Miksi olet hylännyt minut?
  Miksi minun täytyy kulkea surusta synkkänä,
  kärsiä vihollisen sortoa?
Lähetä valosi ja totuutesi! Ne johdattakoot minua,
ne viekööt minut pyhälle vuorellesi, sinun asuntoihisi.
  Minä tahdon tulla sinun alttarisi eteen,
  sinun eteesi, Jumala, minun iloni!
Siellä saan ylistää sinua lyyraa soittaen,
Jumala, minun Jumalani!
  Miksi olet masentunut, sieluni,
  miksi olet niin levoton?
Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä,
Jumalaani, auttajaani.

(Ps. 43:2–5)

***

Johtajuusvalmentaja Päivi Tuohimaan työpöydällä on tällä hetkellä 11 kirjaa, joista yksi on Raamattu. Se on omistajansa mukana milloin missäkin, eikä juuri koskaan piilossa kirjahyllyn uumenissa. Se kätkee sisäänsä paljon tärkeää asiaa, ja juuri nyt Tuohimaalle ovat läheisimpiä psalmit ja sananlaskut.

– Meillä on lapsillakin omat nimikkopsalmit, jotka ”korvamerkittiin” heille heidän syntyessään ja joihin palaamme aika ajoin.

Viidennen paastonajan sunnuntain psalmi ei kuulu rakkaimpien psalmien joukkoon, mutta ansaitsee silti päästä johtajuusvalmentajan käsittelyyn. Osoittautuu, että psalmissa on paljon viisautta työelämän kontekstiin.

Keskivaikea masennus ja vakava uupumus

Jos psalminkirjoittaja eläisi tänään, hänen voi kuvitella kävelevän ulos lääkärin vastaanotolta kädessään lappu, jossa hänelle on diagnosoitu keskivaikea masennus ja vakava uupumus. Askel on raskas, olo on haluton ja iloton. Hän on kuin tyhjä kuori.

– Hänen ajatuksensa heittelevät laidasta laitaan. Toisessa hetkessä hän on varma, että Jumalakin on hylännyt hänet. Toisessa hetkessä hän on toiveikkaampi. Mitä enemmän tätä psalmia lukee, sitä enemmänhän se näyttää aivan tämän päivän ihmiseltä, Tuohimaa toteaa.

– Itse asiassa ihminen tässä pysähtyy toteamaan oman tilanteensa ja asettaa toivoaan tulevaisuutta kohti. Hän on jo tutustunut itseensä ja tunnistanut omat kipeätkin tunteensa. Ne kertovat hänelle ainutlaatuista tarinaa siitä, missä hän on elämässään juuri nyt. Aika ratkaisukeskeistä ja kognitiivista ajattelua, Tuohimaa toteaa.

Mitä syvemmistä tai sopimattomammasta tunteista on kyse, sitä inhorealistisempi ja käytännöllisempi kirja Raamattu on niiden tutkimiseen.

– Kaikki tunteet, joita meillä on, ovat tunteita, joita myös Jumala tuntee. Jumala on suunnitellut ihmisen tunnemekanismin. Ja hän itse muun muassa korventui eräänäkin perjantaina niin, että katui ikinä ottaneensa suunnittelupöydälleen sellaisen otuksen kuin ihminen. Raamatussa kerrotaan, että Jumala katui luoneensa ihmisen. Sanoisin, että kohtalaisen intensiivinen tunne, Tuohimaa kuvaa.

Tunteiden tunnistamisesta aineksia johtamiseen

Tuohimaan valmennuksissa tunteiden johtaminen on yksi teema, jonka läpikäymisellä on merkitystä työyhteisön jäsenten jaksamiseen ja motivaatioon. Tuohimaan mukaan tunteet ovat hyvä kanava kertomaan työntekijöiden jaksamisesta ja rajoista.

– Tunteiden tunnistamisesta, nimeämisestä, tulkinnasta ja vastuun ottamisesta saa hyviä aineksia tunteiden johtamiseen. Työyhteisöissä tähän sisältyy myös kyky tai sen puute ymmärtää sanomisten ja tekemisten vaikutus toisten tunteisiin.

– Tunnekokemuksiin liittyy aina muitakin elementtejä, kuten ajatus, toiminta ja kehoreaktio. Se, miten toimin, vaikuttaa kokonaisuuteen, korostaa Tuohimaa.

Kaikkein eniten Tuohimaata puhuttelee psalmissa muutos.

– Alun tunnepurkauksen jälkeen ihminen juttelee Jumalalle ja itselleen rauhallisemmin ja enemmän levosta käsin. Että hei, hätä ei sittenkään ole aivan tämän näköinen. Vielä tulee päivä! Psalmin kirjoittaja opettaa meille, että Jumalaan voi luottaa. Hän on kartalla jopa meidän tunteistamme.