Oulun seurakuntien äänestäjille suunnattu ulkomainoskampanja alkaa marraskuun ensimmäisellä viikolla. Oheisessa kuvassa näkyy esimerkinomaisesti, miltä mainos voi näyttää.

Päättäjiä päästään valitsemaan marraskuussa

30.10.22

Seurakuntavaaleissa äänestävä vaikuttaa kirkon tulevaisuuteen, sanoo tutkija Veli-Matti Salminen. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 8. marraskuuta koko maassa.


Teksti: Minna Kolistaja . Kuvat: Elsi Salovaara, kuvankäsittely Mari Lähteenmaa .

Kirkon tulevaisuus ei ole jossain tuolla kaukaisuudessa – siitä päätetään nyt.  Näin sanoo Veli-Matti Salminen. Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkija kannustaa äänestämään seurakuntavaaleissa, koska kirkko on merkittävä yhteiskunnallinen toimija.

– Sillä, millainen kirkko on tulevaisuudessa, on oikeasti merkitystä.

Marraskuussa pidettävissä vaaleissa valitaan seurakuntiin päättäjät vuosille 2023–2026.

Seurakuntien päätöksenteko on Salmisen mukaan paikallispolitiikkaa siinä missä kunnallinenkin päätöksenteko.

Nyt valittavilla luottamushenkilöillä on valtaa linjata seurakuntien toimintaa sekä päättää eurojen käytöstä, maa- ja metsäomaisuuden käytöstä, kiinteistöjen hoidosta ja useimmista työntekijöiden rekrytoinneista.

Mihin äänestysprosentti näissä vaaleissa asettuu?

Salminen on työssään seurannut myös kolmet aiemmat seurakuntavaalit.

– Äänestysprosentti asettunee tänä vuonna aika samansuuruiseksi kuin edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten, 15 prosentin tietämille, Salminen ennakoi.

– Paikallisia hyppäyksiä korkeampaan äänestysintoon voidaan toki nähdä. Seurakuntien omat ajankohtaiset asiat voivat vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen paljonkin.

– Lisäksi joissakin seurakunnissa on yleistä kirkkoaktiivisuutta, joka pitää seurakuntavaalien äänestysprosentin korkealla jatkuvasti.

Riskinä muuttumattomuus keskellä muutospaineita

Suomalaisista 66,5 prosenttia kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kirkon jäsenistä 14,4 prosenttia käytti äänioikeuttaan viime seurakuntavaaleissa neljä vuotta sitten.

Matala äänestysaktiivisuusprosentti ei kuitenkaan ole mikään viime aikojen ilmiö: valtakunnallinen äänestysprosentti on ollut alle 20 siitä lähtien kun suhteellinen vaalitapa otettiin seurakuntavaaleissa käyttöön 1970-luvulla.

Alhainen äänestysaktiivisuus on johtanut siihen, että seurakuntien päättävien elinten rakenne ei vastaa kirkon jäsenistöä.

Suurin epäsuhta on nuorissa: luottamushenkilöiksi valituissa on vähän alle 30-vuotiaita ja alle 20-vuotiaita vielä vähemmän.

– Riskinä on jonkinlainen muuttumattomuus, vaikka kirkossa on koko ajan muutospaineita, Salminen sanoo.

Kirkollinen demokratia ei toteudu yksinomaan vaaleissa

Veli-Matti Salminen korostaa, että kirkon pitäisi tarjota myös sellaisia vaikuttamismahdollisuuksia, jotka eivät perustu äänestämiseen.

– Seurakuntavaalit eivät kaikille seurakuntien jäsenille ole se kanava, jota kautta he haluaisivat vaikuttaa seurakunnan toimintaan.

– Seurakuntien olisi hyvä antaa ihmisille mahdollisuus osallistua omaa arkeaan koskeviin päätöksiin esimerkiksi kansalaisraatien ja aloitteiden kautta.

Anna palautetta aiheesta täällä

Muuta aiheeseen liittyvää:

Vaalikone auttaa tutustumaan ehdokkaiden näkemyksiin

Pääkirjoitus: Seurakuntavaalit ovat myös arvovaalit

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko Seurakunnat