Millenniaalien kirkko on moniarvoinen ja moniääninen 

Millenniaalien kirkko -hanke keskittyy nuorempien sukupolvien ajatteluun ja arvoihin sekä siihen, minkä kirkossa tulisi muuttua, jotta kirkko voisi puhutella uusia sukupolvia.

Nuoremmat sukupolvet – niin millenniaalit kuin heitä nuorempi z-sukupolvi – ovat vähemmän uskonnollisia kuin heitä edeltävät sukupolvet. 

Nousussa on uskonnottomuus, mutta enenevässä määrin myös avomielinen uskonnollinen etsijyys.

Hankkeeseen liittyen julkaistiin 1. helmikuuta artikkelikokoelma ”Millenniaalien kirkko – kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko”.

Kirjassa kuvataan, kuinka nuoremmille sukupolville on tyypillistä painottaa yksilöllisyyden ja tasa-arvon merkitystä. 

Julkaisun artikkeleissa kysytään muun muassa, kenelle kirkko kuuluu ja kenen ääntä kirkossa kuullaan.

Millenniaalien arvoja ovat suvaitsevaisuus ja arvoliberaalius. Heille keskeisiä asioita ovat esimerkiksi ympäristökysymykset sekä ihmisoikeuskysymykset.

Kirkossa ei pitäisi olla  ”meitä” ja ”heitä”

Moniin instituutioihin nuoret aikuiset luottavat, mutta luottamus kirkkoon on heikentynyt.

Julkaisun toimittaneet Itä-Suomen yliopiston teologian yliopistonlehtorit Sini Mikkola ja Suvi-Maria Saarelainen kuitenkin välttelisivät niin sanottua haastepuhetta.

– Kun millenniaaleista puhutaan haasteena, se vieraannuttaa entisestään suurta joukkoa ihmisiä, jotka jo valmiiksi tuntevat olevansa kirkon ulkokehällä. 

– Haastepuhe luo mielikuvia ”meistä” ja ”heistä”, sisä- ja ulkopuolisista. Se kyseenalaistaa paitsi ihmisten lähtökohtaista kuulumisen kokemusta, myös esittää heidät passiivisina toiminnan kohteina, joita kirkko yrittää erilaisin keinoin tavoitella. 

– Kirkolle tulevaisuuden toivo on siinä, että kyetään aidosti rakentamaan yhteisöä, johon ihminen voi tuntea kuuluvansa, ja jossa hän tulee hyväksytyksi omana itsenään, Mikkola ja Saarelainen toteavat.

Kun millenniaaleista puhutaan haasteena, se vieraannuttaa entisestään suurta joukkoa ihmisiä, jotka jo valmiiksi tuntevat olevansa kirkon ulkokehällä.

Millenniaalien eletty todellisuus kutsuu kirkkoa vastaamaan muutoksiin, elämään muutoksen keskellä ja tekemään ajassa kiinni olevaa teologiaa. 

”Kirkon tarjoama osallisuus  ei houkuttele nuoria”

Julkaisussa nousee esille, kuinka nuoret aikuiset haluavat itse määritellä uskonnollisuuttaan ja kuinka he kaipaavat yhteisöiltä tilaa käsitellä itselleen merkityksellisiä elämänkysymyksiä. 

”Se osallisuus, jota kirkko tarjoaa nuorille aikuisille, ei houkuttele heitä. Nuoret arvostavat yhteisöllisyyttä, joka rakentuu alhaalta ylös, kun taas kirkko koetaan instituutioksi, jota johdetaan ylhäältä alas”, toteaa Björn Vikström, yksi Millenniaalien kirkko -tutkimusjulkaisun kirjoittajista.

Nuoret haluavat kuulua yhteisöihin, jotka vastaavat heidän omia arvojaan tai mielenkiinnonkohteitaan, mutta kokevat kuilun omien ja kirkon edustamien arvojen välillä huomattavaksi, Vikström kirjoittaa. 

Vaikka nuoret saattavat uskoa johonkin korkeampaan voimaan, he eivät liitä tätä kokemusta kirkkoon, koska eivät miellä hengellisyyttä yhteisölliseksi vaan syvästi henkilökohtaiseksi asiaksi.

Toimintamalli, julkaisu ja podcast

• Millenniaalit eli Y-sukupolvi määritellään useimmiten ryhmäksi, joka on syntynyt 1980-luvulla ja 1990-luvun alkuvuosina. 1990-luvun puolivälistä tai 2000-luvun alusta noin vuoteen 2015 syntyneitä kutsutaan Z-sukupolveksi eli postmillenniaaleiksi.
• Suomen ev.lut. kirkon toimintamalli Millenniaalien polut – reittejä aitoon ja läsnäolevaan kirkkoon on tarkoitettu seurakunnille työvälineeksi, joka auttaa tarjoamaan nuorille sukupolville merkityksellisiä tapoja elää kristittynä ja yhteydessä seurakuntaan.
• Tuore Millenniaalien kirkko – kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko löytyy verkosta (https://julkaisut.evl.fi/)
• Julkaisun teemoista tuotetaan podcast-sarja Kirkko kiinni? Ensimmäiset osat ovat kuunneltavissa esimerkiksi Spotifystä.