Kaste kiinnostaa taas

Kasteiden määrä on ollut pitkään laskussa, mutta viimeaikaisten tilastojen mukaan lasku on kolmen viime vuoden aikana selvästi tasoittunut. Syntyvyys on vähentynyt, ja kastettujen prosentuaalinen osuus on jopa hiukan noussut.

– Tämä on hyvä uutinen, ilahtuu Oulujoen seurakuntapastori Joonas Vapaavuori.

Vapaavuoren omassa seurakunnassa kasteiden määrän notkahdus ei tosin ole näkynyt tähänkään mennessä.

– Oulujoki on erityinen alue sikäli, että meillä on paljon lapsiperheitä ja kasvava Hiukkavaaran alue.

Omalle kohdalle kastetoimitus osuu keskimäärin 1–2 kertaa viikossa.

– Itse asiassa kaste on meillä papeille kirkollisista toimituksista yleisin työtehtävä. Omalle kohdalle kastetoimitus osuu keskimäärin 1–2 kertaa viikossa.

Kun epävarmuus kasvaa, tuttu ja turvallinen kiinnostaa

Yksi syy kasteiden määrän laskusuunnan tasaantumiseen voi olla maailmantilanne:

– Jo pidempiaikainen kehityskulku on ollut, että ihmiset irtaantuvat perinteisistä instituutioista kuten kirkosta ja puolueista. Mutta kun epävarmuus tulevaisuudesta kasvaa, turvallisuushakuisuus saattaa lisääntyä. Halutaan hakeutua tuttuun, turvalliseen ja perinteiseen – mitä lapsen kastaminenkin edustaa.

– Rituaalit ja pysyvyys tuovat turvallisuuden tunnetta ja rauhaa epävarmuuden keskelle. Ehkä tästä syystä kaste voi tuntua turvalliselta jutulta, Vapaavuori miettii.

Kaste on suomalaista perusluterilaisuutta

Pappi käy vanhemman tai vanhempien kanssa etukäteen kastekeskustelun.

Vapaavuoren mukaan siinä ei juuri koskaan käy ilmi, miksi perhe haluaa lapsensa kastettavan.

– Minullakaan ei ole tapana sitä erikseen kysellä. Kaste on suomalaista perusluterilaisuutta ja kuuluu monen suvun perinteisiin.

– Pohjois-Suomessa kaste on yleensä valtavirtaa eikä kasteen merkitystä siksi välttämättä ehkä sen suuremmin mietitä.

Vaikka kasteen merkityksestä ei kastepapin kanssa juteltaisikaan, kasteen merkittävyys Vapaavuoren mukaan usein välittyy kastetilaisuudessa läsnä olevista ihmisistä.

Kasteessa lapsi saa elämäänsä Jumalan rakkauden

Päätöksessä kastaa lapsi on kyse siitä, mitä asioita vanhemmat kokevat arvokkaiksi ja tärkeiksi lapsensa elämässä.

– Nykyään vanhemmat tuskin enää pelkäävät kastamattoman lapsen joutumista kadotukseen, mikä on ihan tervettä kehitystä.

– Mutta jos lapsi päätetään jättää kastamatta, silloin ei myöskään haluta tuoda lapsen elämään kasteeseen sisältyviä hyviä asioita: Jumalan rakkauden ja armon läsnäoloa sekä kristittyjen yhteyttä.

Ehkä kirkolla olisi mietinnän paikka siinä, miten viestiä paremmin kasteen merkityksellisyydestä.

– Ehkä kirkolla olisi mietinnän paikka siinä, miten viestiä paremmin kasteen merkityksellisyydestä tänä päivänä.

Kasteessa lapsi liitetään seurakunnan jäseneksi mutta samalla yhteisöön: sukuun ja tuttavapiiriin.

– Kastepuheessa nostan aina esille, kuinka tärkeitä kastejuhlassa lapsen ympärillä olevat ihmiset ovat niin perheen kuin lapsen elämässä, Vapaavuori sanoo.

Kastejuhlan kulkuun voi itsekin vaikuttaa

Ristiäiset on kirkollinen juhla, mutta varsinaisen kastetoimituksen lisäksi juhlaan ei liity varsinaista kaavaa.

Vapaavuoren mukaan kasteperheiden tavanomainen toive on, että mentäisiin niin sanotusti lyhyen kaavan mukaan ja että juhla ei olisi liian juhlallinen tai jäykkä.

– Osalla kasteperheistä on ideoita juhlaan liittyen, mutta useimmat eivät välttämättä tule ajatelleeksi, miten paljon kastejuhlaan voi itse vaikuttaa.

Useimmat eivät välttämättä tule ajatelleeksi, miten paljon kastejuhlaan voi itse vaikuttaa.

– Esimerkiksi kastekaavaan kuuluvassa esirukouksessa voi olla mukana kastettavan sisaruksia, isovanhempia tai kummeja. Myös runot tai musiikkiesitykset ovat mahdollisia.

– Papin rooli kastetoimituksessa on iso, se on totta. Mutta tunnelman luomisessa ovat merkittävässä roolissa kaikki läsnäolijat.

• Lisää tietoa kaste.fi -sivustolla