Kyselytutkimus: Kirkoilla olisi potentiaalia toimia polarisaation vastavoimana

Jopa 63 prosenttia suomalaisista uskoo, että kirkot ja kristilliset yhteisöt voisivat tehdä nykyistä enemmän polarisaation lieventämiseksi, ilmenee Suomen Ekumeenisen Neuvoston Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta.

Suurin osa suomalaisista, 70 prosenttia, kokee vastakkainasettelun ja polarisaation olevan yhteiskunnassamme erittäin vakava tai vakava ongelma, ja joka neljäs ajattelee kirkkojen voimistaneen kehitystä. Nämä tulokset ilmenevät Ekumeenisen Neuvoston Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, joka tehtiin 21.9.–1.10.2026. Kyselyyn vastasi 1111 suomalaista.

Naiset kokevat vastakkainasettelun ja polarisaation miehiä suuremmaksi ongelmaksi.

Naiset kokevat vastakkainasettelun ja polarisaation miehiä suuremmaksi ongelmaksi: naisista jopa 77 prosenttia piti sitä vakavana ongelmana, miehistä 62 prosenttia. Polarisaatio koettiin pahemmaksi ongelmaksi kaupungeissa kuin haja-asutusalueella. Ylemmistä toimihenkilöistä vakavana tai erittäin vakavana polarisaatio-ongelmaa piti 78 prosenttia ja työttömistä 82 prosenttia.

– Huolen vastakkainasettelusta ja polarisaatiosta voi sanoa lävistävän koko yhteiskunnan. Syitä on varmasti monia, mutta väkisinkin mieleen tulee sosiaalisen median kärjekkään yhteiskunnallisen keskustelun vaikutus tähän tulokseen. Erityisesti naiset, nuoret ja opiskelijat kokevat kristillisten yhteisöjen jopa lisänneen polarisaatiota, sanoo tutkimusjohtaja Tuomo Turja Taloustutkimuksesta.

Kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen rooli polarisaatiokehityksessä jakaa suomalaisten mielipiteitä. Puolet suomalaisista ajattelee, ettei kirkoilla ole ollut vaikutusta polarisaatioon, mutta 24 prosenttia vastaajista ajattelee, että kirkot ovat voimistaneet ilmiötä.

13 prosenttia on sitä mieltä, että kirkot ovat puolestaan onnistuneet lieventämään vastakkainasettelua. Vastaajien asenteissa heijastuu oma suhde kirkkoon, sillä kirkkoon tai kristilliseen yhteisöön kuulumattomista peräti 33 prosenttia näkee kirkkojen vahvistaneen polarisaatiota, mutta kirkkoihin kuuluvista 19 prosenttia.

15–24-vuotiaista 43 prosenttia kokee kirkkojen vahvistaneen polarisaatiokehitystä Suomessa.

Erityisesti nuorten asenteet kirkkojen roolista ovat kriittisiä, opiskelijoista 48 prosenttia ja 15–24-vuotiaista 43 prosenttia kokee kirkkojen vahvistaneen polarisaatiokehitystä Suomessa.

– Nuorten mielestä kirkot ovat voimistaneet polarisaatiota ja he myös suhtautuvat useimpia muita ikäryhmiä vähemmän optimistisesti siihen, että kirkot voisivat tehdä jotakin polarisaation vähentämiseksi. Nuoret kuitenkin odottavat kirkoilta vastakkainasettelua vähentävää viestintää, erilaisten kristittyjen yhteistyötä ja uskontojen välistä dialogia. Tämä on ymmärrettävää, sillä nuorin sukupolvi on varttunut sosiaalisen median värittämässä maailmassa, jossa voimistunut arvopolarisaatio ilmenee voimakkaasti, sanoo polarisaatiota evankelis-luterilaisessa kirkossa tutkinut yliopistonlehtori Pietari Hannikainen Helsingin yliopistosta.

Samaan aikaan kun kirkkojen rooliin polarisaatiokehityksessä suhtaudutaan kriittisesti, kirkoilla nähdään olevan paljon potentiaalia vastakkainasettelun hillitsemiseksi.

Erityisesti vanhemmat ikäluokat, yli 65-vuotiaista lähes 70 prosenttia, uskoo kirkkojen mahdollisuuksiin tehdä nykyistä enemmän polarisaatiokehityksen hillitsemiseksi.

Huolestuneimmat ryhmät kuitenkin eroavat uskossaan kirkkojen potentiaaliin: ylemmistä toimihenkilöistä jopa 73 prosenttia uskoo kirkkojen voivan tehdä nykyistä enemmän, kun taas työttömistä näin ajattelee vain hiukan yli puolet.

Polarisaatio koetaan vakavaksi ongelmaksi ja kirkkojen rooli haluttaisiin selvästi nähdä suurempana kuin mitä se nykyisellään on.

– Odotusten kuilu näkyy tuloksissa: polarisaatio koetaan vakavaksi ongelmaksi ja kirkkojen rooli haluttaisiin selvästi nähdä suurempana kuin mitä se nykyisellään on. Sekä kirkkoihin kuuluvat että kuulumattomat näkevät kirkoilla olevan mahdollisuuksia tehdä käytännössä enemmän vastakkainasettelun lieventämiseksi, mutta koetaan, että ainakaan vielä kirkot eivät ehkä ole näihin odotuksiin onnistuneet täysin vastaamaan. Näen hienona asiana sen, että kirkkojen potentiaali tunnistetaan ja uskotaan kirkkojen voimaan toimia polarisaation vastavoimana monin eri keinoin, sanoo Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Laura Häkli.

Suomalaisilta kysyttiin myös kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen tärkeimmistä keinoista polarisaation hillitsemiseksi. Tärkeimpänä keinona vastaajat nostivat esiin vähäosaisten tukemisen (44 prosenttia), yksinäisyyden vähentämisen (35 prosenttia), vastakkainasettelua vähentävän viestinnän (32 prosenttia) ja eri taustoista tulevien kristittyjen yhteistyön edistäminen ja uskontodialogin (24 prosenttia).

Kirkkoon kuulumattomat vastaajat painottivat vahvasti viestinnän roolia vastakkainasettelussa.

Kirkkoon kuulumattomat vastaajat painottivat vahvasti viestinnän roolia vastakkainasettelussa, jopa 38 prosenttia koki sen tärkeäksi keinoksi. Nuoret puolestaan antoivat kristittyjen välisen yhteistyön kehittämiselle ja uskontodialogille muita enemmän painoarvoa: 28 prosenttia koki sen tärkeäksi. Nuorista aikuisista jopa 44 prosenttia nosti esiin yksinäisyyden vähentämisen tärkeimpänä vaikuttavana keinona.

– Tulokset ovat rohkaisevia, ja näyttää siltä, että suomalaiset osaavat hahmottaa polarisaation juurisyitä somekohinan takana. Suosituimmat vähentämiskeinot ovat sellaisia, joihin eri kristillisillä yhteisöillä on paljon annettavaa, Turja sanoo.

***

Suomen Ekumeeninen Neuvosto on vuonna 1917 perustettu kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää kristittyjen yhteyttä, vuoropuhelua ja yhteistyötä kirkkokuntarajojen yli. Ekumeenisessa Neuvostossa on jäsenenä 11 kirkkoa, 5 tarkkailijajäsentä ja 27 kumppanuusjärjestöä. Ekumeenista vastuuviikkoa vietetään 18.-25.10. teemalla Näe ihminen. Kampanja pureutuu polarisaatioon, etsii keinoja sen lieventämiseen ja rohkaisee kohtaamaan ihmisen myös erimielisyyksien keskellä sekä rakentamaan siltoja erilaisten ihmisten ja ryhmien välille.