Pohjoinen korotti ääntään: jakolinjojen tilalle luottamusta ja ihmisarvon kunnioitusta

Yhteiskunnissa lisääntyvä pelko, tahallinen väärän tiedon levittäminen, ihmisryhmien jakautuminen ääripäihin sekä ihmisarvon kyseenalaistaminen ovat ilmiöitä, joita vastaan kristittyjen tulee yhdessä toimia.

Pohjoismaisten yhteiskuntien huolestuttavaan kehitykseen ottivat elokuun lopussa omalla julkilausumallaan kantaa Suomen, Norjan ja Ruotsin luterilaisten kirkkojen pohjoisimpien hiippakuntien edustajat sekä Oulun ortodoksinen hiippakunta.

Pohjoiskalotin kirkkojen verkoston kannanotossa rohkaistiin kristittyjä toimimaan rauhan puolesta omassa lähiympäristössään ajankohtana, jota leimaavat kasvavat jakolinjat, epävarmuus ja sota.

”Kutsumuksenamme on luoda turvallisia tiloja, joissa ihmiset voivat kohdata toisensa erilaisuudesta huolimatta, puhua avoimesti huolistaan sekä löytää toisensa uudelleen lähimmäisinä. Olemme sitoutuneita totuuden puolustamiseen ja vihan sekä valheiden vastustamiseen. Olemme sitoutuneita vahvistamaan luottamusta yhteisöissämme”, kirkkojen edustajat toteavat julkilausumassa.

Julistuksessa muistutetaan, että rauha on muutakin kuin sodan poissaoloa. Raamatun shalom ja saamen kielten vastaavat rauhaa merkitsevät sanat tarkoittavat myös oikeaa suhdetta Jumalaan, toisiin ihmisiin ja koko luomakuntaan.

Raamatun shalom ja saamen kielten vastaavat rauhaa merkitsevät sanat tarkoittavat myös oikeaa suhdetta Jumalaan, toisiin ihmisiin ja koko luomakuntaan.

Näin ollen rauhan puolustaminen on muutakin kuin turvallisuuskysymys. ”Rauha rakentuu totuuden, oikeudenmukaisuuden, osallisuuden, solidaarisuuden ja jokaisen ihmisen luovuttamattoman ihmisarvon varaan”, kirkollisen verkoston edustajat painottavat.

Pohjoiskalotin kirkkojen verkoston tapaamiseen osallistunut tuomiorovasti, Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Satu Saarinen, julkilausumassa ilmaistaan huoli muun muassa polarisaatiosta ja ihmisarvon kyseenalaistamisesta. Mitä konkreettista puhuitte näistä teemoista kokouksessa?

– Kyse on eri ihmisryhmien leimaamisesta ja erityisesti vaalien alla nousevasta polarisaatiosta. Vastakkainasettelua jopa etsitään.

Millä tavalla kannanotossa esille nostetut huolenaiheet ovat erityisiä teemoja juuri maapallon pohjoisimmilla alueilla?

– Pohjoinen alue on erityinen ilmaston, kasvillisuuden ja perinteisten elinkeinojen osalta. Se on geopoliittisesti merkittävä alue sekä esimerkiksi kaivosteollisuuden kiinnostuksen kohde. Pohjoismaisten rajojen kohdalla on totuttu rauhaan ja rajojen avoimuuteen. Ihmisten kulku on ollut paljolti vapaata ja se on lisännyt kommunikaatiota väestön kesken. Rauhallisia rajoja kannattaa vaalia jatkossakin.

Rauhallisia rajoja kannattaa vaalia jatkossakin.

 

Narvikin kaupunki. Kuvaaja: Juha Rauhala

Kainuun ortodoksisen kappeliseurakunnan pappi, isä Artturi Hirvonen, kirjoitatte kannanotossa tarpeesta luoda turvallisia tiloja. Puhutte tiloista, joissa ihmiset voivat kohdata toisensa erilaisuudesta huolimatta, puhua avoimesti huolistaan sekä löytää toisensa uudelleen lähimmäisinä. Miten tässä onnistutaan?

– Turvallisuus syntyy siitä, että jokainen ihminen kohdataan ainutlaatuisena Jumalan kuvana eikä ensisijaisesti jonkin ominaisuuden, diagnoosin, elämäntilanteen, kieli- tai kansallisuusryhmän edustajana.

– Suomen ortodoksisessa kirkossa on valmisteltu esitys turvallisemman tilan periaatteista, jonka käytännöllisenä lähtökohtana on myös ennakko-oletusten välttäminen ja ihmisen omien tarpeiden kuuleminen. Kommunikoinnin on oltava mahdollisuuksien mukaan suoraa ja ihmisen omia toiveita tulee kysyä ennen avun tai muiden toimenpiteiden tarjoamista. Näin turvallisemman tilan periaatteet toteutuvat ennen kaikkea kohtaamisissa.

• Pohjoiskalotin kirkollisen verkoston Toivo levottomassa maailmassa -julkilausuma on luettavissa Oulun evankelisluterilaisen hiippakunnan verkkosivuilta.