Seurakuntavaaleissa marraskuussa on valtaa jaossa

Seurakuntavaalien projektipäällikkö Annmari Salmela Kirkkohallituksesta on kiertänyt pitkin vuotta seurakunnissa eri puolilla maata ja havainnut, että vaali-innostusta alkaa on ilmassa.

Yhtenä mittarina Salmela pitää halukkuutta lähettää seurakuntalaisille kotiin vaalikirje, jossa kerrotaan oikeudesta äänestää sekä perustietoja seurakuntavaaleista.

– Yli 200 seurakuntaa on vaalikirjeen tilannut. Monilla seurakunnilla on myös hyvät vaalisivut verkossa, Salmela iloitsee.

Päättäjiksi tarvitaan lisää nuoria

Tämänsyksyisillä vaaleilla on kaksi tavoitetta: sopuvaaleja halutaan vähentää ja ehdolle halutaan enemmän nuoria.

Edellisissä seurakuntavaaleissa neljä vuotta sitten joka kuudennessa seurakunnassa oli sopuvaalit: äänestämään ei päästy, koska ehdokaslistalla oli sama määrä ihmisiä kuin seurakunnassa oli tarjolla luottamushenkilöpaikkoja.

– Sopuvaali on yksi kriisiytyvän seurakunnan tuntomerkeistä, Salmela huomauttaa.

Projektipäällikkö on ottanut yhteyttä useampaankin niistä seurakunnista, joissa luottamushenkilöpaikat neljä vuotta sitten jaettiin ilman äänestystä.

– Moni niistä haluaa petrata, jotta tänä syksynä sopuvaalia ei tulisi. On ymmärretty, että sopuvaalit ovat demokratian kannalta ongelma.

Edellisissä seurakuntavaaleissa ehdokkaista vain 6,2 prosenttia oli alle 30-vuotiaita ja valituksi tulleista vain 4,5 prosenttia.

Salmela uskoo, että Oulun kaltaisessa opiskelukaupungissa riittää nuoria, joista löytyy halukkaita kokeilemaan demokraattista päätöksentekoa.

– Kampanjoinnin voi sitä paitsi hoitaa aivan ilmaiseksi: seurakuntavaalisivustolta löytyy siihen  materiaalia ja vaalikoneeseen vastaamalla saa tuotua omia ajatuksiaan esille.

Seurakunnissa kannattaa katsella myös nuorten vaikuttajaryhmän suuntaan.

– He ovat jo aktiivisia seurakuntalaisia ja he ovat päässeet haistelemaan, miten päätökset tehdään.

Äänestäjille pitää kertoa avoimesti ehdokkaiden arvomaailmasta ja tavoitteista.

Annmari Salmela kannustaa ehdokaslistoja kertomaan selkeämmin tavoitteistaan.

– Äänestäjille pitää kertoa avoimesti ehdokkaiden arvomaailmasta.

Esimerkiksi ”Kirkkomme puolesta” ei ehdokaslistan nimenä kerro vielä oikeastaan mitään, sillä sanapari tarkoittaa eri seurakuntalaisille eri asioita.

– Värin tunnustaminen palvelisi äänestäjiä. Kannattaa ihan avoimesti kertoa, onko ehdokaslista poliittisen puolueen, partiolaisten, vanhoillislestadiolaisten vai keiden.

Ei kannata myöskään pitää itsestäänselvyytenä, että äänestäjät automaattisesti – ilman tavoitteiden ja arvojen avaamista – tunnistaisivat valitsijayhdistysten tavoitteet edes silloin kun niillä on ollut ehdokkaita jo useammissa aikaisemmissa vaaleissa. 

Kymmenen ihmistä voi asettaa ehdokkaan

Seurakuntavaalien ehdokkaaksi voi asettua 15. syyskuuta saakka.

Jos jo olemassa olevista vaaliyhdistystä ei löydy itselle mieluista, on mahdollista perustaa oma vaaliyhdistys.

– Tarvitset kymmenen ihmistä, jotka kuuluvat kirkkoon, jotka asuvat samassa seurakunnassa kuin sinä ja jotka ajattelevat asioista samoin kuin sinä. Ehdokkaaksi ryhtyminen ei siis ole mitään rakettitiedettä, Salmela hymyilee.

Tavallisen ihmisen taidot riittävät

Ehdolle asettumista voi jarruttaa esimerkiksi riittämättömyydentunne.

– Luottamushenkilön tehtävään valitut saavat koulutusta ja tukea. Kaikkea ei tarvitsekaan osata heti. Tavallisen ihmisen tavalliset taidot riittävät, Salmela toteaa.

Hänestä ei ole yhdentekevää, miten luottamustehtävästä puhutaan.

– Turha käyttää monimutkaisia termejä kun voi todeta yksinkertaisesti, että luottamushenkilöt päättävät seurakunnassa rahoista, tiloista ja ihmisistä. Ihmisistä siinä mielessä, keitä palkataan, keille kirkon ovet avataan ja minkälaista vapaaehtoistoimintaa seurakunnassa järjestetään.

Luottamushenkilöiksi valituilla on oikeasti valtaa, Salmela muistuttaa.

Pidetään esillä kirkon tekemää hyvää

Salmelan mukaan syksyn vaalit ovat mahdollisuus puhua kirkosta hyvää.

– On hyvä ottaa niin sanotusti ilmatila haltuun ja tuoda esiin seurakunnissa tapahtuvia hyviä ja vaikuttavia kohtaamisia. Kannattaa kertoa, kuinka seurakunnissa ruokitaan nälkäiset, kohdataan surevat, tuodaan iloa kerholaisille ja niin edelleen.

– Kirkko on mainettaan parempi. Julkisen räksytyksen taakse kun katsoo löytää tosi vaikuttavaa toimintaa.

Sinustako päättäjä?

• Seurakuntavaaliehdokkaaksi voi ryhtyä konfirmoitu, viimeistään 15. marraskuuta 18 vuotta täyttävä evankelisluterilaisen seurakunnan jäsen.
• Ehdokkaaksi voi asettua vain valitsijayhdistyksen kautta. Oman seurakunnan verkkosivuilta, seurakuntavaalit.fi-sivustolta tai seurakunnan nykyisiltä luottamushenkilöiltä saa tietoa jo olemassa olevien ryhmittymien arvoista ja tavoitteista.
• Jos et löydä sopivaa valitsijayhdistystä, voit perustaa oman 10 seurakuntalaisen tuella. Perustamisasiakirja pitää jättää kirkkoherranvirastoon viimeistään 15. syyskuuta kello 16 mennessä. Tarvittavat vaaliasiakirjat löytyvät täältä: https://evl.fi/seurakuntavaalit-2026/