Häätöjen määrä on laskenut Oulussa

Oulu on Suomen suurista kaupungeista ainoa, jossa häätöjen määrä on laskenut kuluneen vuoden aikana. Elokuun loppuun mennessä Oulussa on toimitettu 93 häätöä, kun viime vuonna vastaava luku oli 101.

Stop häädöille -hankkeen hankekoordinaattori Elina Pohjosaho kertoo, että Oulun valtakunnallisesti poikkeuksellinen tilanne ei ole syntynyt tyhjästä.

– Oulussa on työskennellyt viime vuodesta lähtien kaksi asumisneuvojaa, joihin oululaiset voivat olla yhteydessä asumisen haasteista tai häiriötilanteista. Asumisneuvonta on tutkitusti tehokas keino ennaltaehkäistä häätöjä.

Oululainen vuokrataloyhtiö Sivakka on myös kehittänyt toimintatapoja häätöjen ennaltaehkäisyyn.

Kaikki asiakastyötä tekevätyöntekijät on koulutettu asumisneuvojiksi, ja toimintaa on ohjattu asiakaslähtöisemmäksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kotikäyntien tekemistä matalalla kynnyksellä.

Sosiaaliturvan heikennykset tuntuvat

Valtakunnallisesti tarkasteltuna häädöt ovat nousseet keskimäärin 18 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Häätöjen määrä on kasvussa etenkin Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä ja Tampereella.

Asunnottomuuden syyt ovat harvoin ihmisen omissa käsissä.

Pohjosaho pitää tilannetta erittäin huolestuttavana.

– Häädöt johtuvat suurimmaksi osaksi vuokravelasta. Kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on koko ajan enemmän puutetta, ja asumisen elinkustannukset nousevat samalla kun sosiaaliturvaa heikennetään.

– Helsingissä on jo näkyvillä se, että työssäkäyvät, pienituloiset henkilöt kokevat asunnottomuutta.

Asunnottomuuden syyt ovat Pohjosahon mukaan harvoin ihmisen omissa käsissä. Erilaiset terveydelliset, sosiaaliset tai kulttuuriset tekijät voivat altistaa asumisen haasteille.

Riskiryhmässä ovat erityisesti marginaalissa olevat ihmiset.

– Asunnottomuus on sekä yksilöllinen että rakenteellinen ongelma. Vallassa on kuitenkin edelleen ajatus siitä, että asunnottomuus on yksilön oma vika tai valinta.

– Pysäyttävää on myös se, että perheitä on ollut asunnottomana viime vuonna 123. Näistä lapsiperheitä oli 98.

Näkymätön piiloasunnottomuus

Asunnottomien yötä vietetään tänä vuonna torstaina 17. lokakuuta. Tapahtuman teemana on piiloasunnottomuus, joka koskettaa erityisesti nuoria, naisia, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvia sekä Suomeen muualta tulleita.

Piiloasunnottomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen on kirjoilla asunnossa, jossa hän ei oikeasti asu.

Piiloasunnottomuus voi altistaa hyväksikäytölle ja väkivallan eri muodoille.

Pohjosaho kertoo, että kyse voi olla esimerkiksi lähisuhdeväkivallasta.

– Kotona voi olla väkivaltainen puoliso, jota ihminen joutuu pakenemaan.

Piiloasunnoton majailee käytännössä sukulaisten ja tuttavien luona. Tämä voi altistaa hyväksikäytölle ja väkivallan eri muodoille.

Vuonna 2023 piiloasunnottomia tilastoitiin 2139. Suurin osa piiloasunnottomista ei näy näissä luvuissa.

– Tilastoihin päätyvät ne, jotka hakeutuvat palveluiden piiriin ja ilmoittavat olevansa piiloasunnottomia. Monet eivät välttämättä edes tajua omaa piiloasunnottomuuttaan: sen voi ymmärtää vasta vuosien päästä.

Lyhytnäköistä päätöksentekoa

Asunnottomien yön tavoitteena on Pohjosahon mukaan ylläpitää yhteiskunnallista keskustelua asunnottomuuden nykytilasta ja asunnottomuuden taustalla olevista syistä.

Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Aran tilastojen mukaan vuonna 2023 Suomessa oli yhteensä 3429 asunnottomuutta kokevaa. Näistä 1018 oli pitkäaikaisesti asunnottomuutta kokevia.

Asunnottomien yö muistuttaa siitä, että asunto on perusoikeus.

Pohjosaho pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että asunnottomuuteen liittyvä stigma vähenee.

– Häpeä asian ympärillä laimenee sillä, että tietoa lisätään. Asunnottomien yö muistuttaa siitä, että asunto on perusoikeus. Se vaatii myös päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi.

Hän muistuttaa, että asunnottomuus käy yhteiskunnalle kalliiksi.

– Poliittiset päätökset tehdään todella lyhytnäköisesti, ja samalla hyvinvointipalveluista sekä järjestöiltä leikataan. Tämä on todella tulenarka yhtälö.

Asunnottomien yön päätapahtuma järjestetään Rotuaarilla torstaina 17. lokakuuta kello 14–21. Ohjelmassa on musiikkia, puheita sekä eri toimijoiden esittelyä. Tapahtumassa jaetaan lahjoitusvaatteina esimerkiksi villasukkia ja talvitakkeja. Tarjolla on makkaraa, kahvia, teetä ja mehua sekä SPR:n tarjoama lämmin ruoka. 

Tuiran kirkosta lämmintä päälle

Jumalanpalvelusyhteisö Kipinän vapaaehtoisten kädet ovat sauhunneet alkusyksyn ajan. Tuiran seurakunnan alla toimivan yhteisön käsityötaitoiset ovat neuloneet villasukkia ja lapasia, joita jaetaan niitä tarvitseville Tuiran kirkossa asunnottomien yönä 17. lokakuuta.

– Ajatus sukkien ja lapasten lahjoittamiseen lähti yhteisestä pohdinnasta: halusimme olla osa ulospäin suuntautuvaa, kansalaisia kohti menevää tapahtumaa, kertoo yhteisön toiminnassa mukana oleva Tanja Hirvilammi.

Hirvilammin mukaan asunnottomuutta kokevien kohtaaminen vaatii reipasta asennemuutosta.

– On helppo ajatella, että kaikki ovat tervetulleita kirkkoon. On hyvä kuitenkin tarkastella vaikkapa tapaa, miten toimimme, kun paikalle saapuu erilaisista lähtökohdista oleva ihminen. Missä lähimmäisenrakkautemme asuu silloin?

Asunnottomien yönä Tuiran kirkossa on villasukkien ja lapasten jaon lisäksi tarjolla yhteislaulua, hiustenleikkausta sekä ruokailu. Hirvilammi kutsuu kaikki halukkaat mukaan käsityötalkoisiin.

– Asunnottomuutta kokevia on Oulun seudulla valitettavan paljon. Jos jollakin löytyy kotoa jo valmiiksi neulottuja sukkia tai lapasia, niitä saa ehdottomasti tuoda mukaan.

Asunnottomien yötä vietetään Tuiran kirkolla 17. lokakuuta kello 17–21.