Hakemuksissa näkyi hätä

Oulun seurakuntayhtymän diakoniatyö sai alkuvuodesta jaettavaksi 164 000 euroa korona-avustuksia.
Raha oli opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää valtionavustusta kotitalouksille.

Hakemuksia tuli maaliskuun loppuun mennessä kymmenittäin enemmän kuin avustusten parissa työskennellyt diakoniatyöntekijä Marja Posio (kuvassa) ennakkoon arvioi.

– Odotin noin 300 hakemusta, mutta niitä tuli lähemmäs 400, hän kertoo.

– Ihmisten tarinat koronan keskellä koskettivat. Hakemuksesta tuli käydä ilmi, miten korona on vaikuttanut kotitalouden taloudelliseen tilanteeseen.

– Toivo avun saamiseksi on ollut monissa kodeissa suuri, mutta raha loppui kesken. Avustuksia haettiin niin vilkkaasti.

– Olemme joutuneet tuottamaan pettymyksiä, Posio sanoo.

Koronakriisin keskellä hän toivoo, että Oulun kaupungin sosiaalityö auttaa kotitalouksia täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen avulla.

Moni eläkeläinen tarvitsee lisäansioita pärjätäkseen

Korona-avustusta hakivat niin perheet kuin yksinelävät. Avuntarpeen taustalla oli usein pandemiasta johtuva lomautus tai irtisanominen.

– Jos perheen molemmat vanhemmat ovat lomautettuja, maksamattomia laskuja alkaa helposti kertyä. Vuokra- ja sähkölaskujen maksaminen oli yksi auttamiskeinoistamme.

Posio huomasi hakemuksista, että moni eläkeläinen tarvitsee lisätuloja selviytyäkseen taloudellisesti.

– Ylivelkaantuminen voi olla myös eläkeläisten ahdinko. Jos korona on vienyt mahdollisuuden lisäansioihin, taloustilanne heikkenee nopeasti.

Posion mukaan korona-avustusta hakeneiden joukossa oli monia, jotka turvautuivat nyt ensimmäistä kertaa kirkon jakamaan taloudelliseen apuun.

– Tämä kertoo osaltaan siitä, miten vaikeaan paikkaan koronapandemia on suistanut kotitalouksia, joissa on aiemmin selviydytty omin voimin.

Myönnetyt avustussummat olivat 500:n euron ja 3000:n euron välillä.

Korona herättelee huomaamaan hädän omassa lähiympäristössä

Koronakriisi jättää jälkeensä monenlaista hätää. Miten ihmiset selviävät taloudellisista vaikeuksistaan?

– Moni saa apua läheisiltään. Toivon, että vuokranantajat tulevat vuokrissa yrittäjiä vastaan. Olen kuullut ilokseni, että tällaista vastaantuloa on myös ollut.

– Korona herättelee meitä kaikkia auttamaan siellä, missä voimme. Jos näemme kaverin hädän, on hyvä miettiä, millä tavoin itse kukin voisi olla avuksi.

– Toivottavasti rohkenemme kysyä toisiltamme, mitä kuuluu. Kuinka jaksat? Tätä kysytään myös diakoniatyöntekijöiden vastaanotoilla koko ajan.

– Ihmiset menevät eteenpäin päivä kerrallaan. Nälkään ei kukaan kuole Suomessa, mutta moni on kovilla.

Vanha sananparsi toteaa, että jokainen on oman onnensa seppä. Sanoisiko Maria Posio näin luettuaan ison pinon avustushakemuksia?

– En sanoisi. Elämä tuo eteen arvaamattomia asioita. Ihmiset joutuvat kantamaan sellaisia taakkoja, joita kukaan ei toivo itselleen.

– Meillä on myös erilaiset voimavarat keksiä keinoja selviytyä elämässä eteenpäin.

Korona herättelee meitä kaikkia auttamaan siellä, missä voimme. Jos näemme kaverin hädän, on hyvä miettiä, millä tavoin itse kukin voisi olla avuksi.

Älä tee hätäratkaisuja

Kun koronakriisi vaikeuttaa laskujen ja velkojen maksua, älä hätäänny. Listaa kaikki laskut ja laita arkimenot tärkeysjärjestykseen.

Näin rauhoittelevat Takuusäätiön asiantuntijat ihmisiä, joiden tulot ovat vähentyneet esimerkiksi lomautuksien vuoksi.

Säätiö ohjeistaa hoitamaan aina ensin elämiseen liittyvät välttämättömät menot. Niitä ovat ruoka ja asumiskulut.

Varoittelevat sanat koskevat turvautumasta kalliskorkoisiin luottoihin. Laskujen ja velkojen maksu velalla voi ensin helpottaa rahatilannetta, mutta saattaa johtaa velkakierteeseen.

Kun rahaa ei ole laskujen maksuun, Takuusäätiöstä rohkaistaan olemaan yhteydessä laskun lähettäjään tai velkojaan.

Laskuista tai veloista voi usein sopia, vaikka ne olisivat menneet perintätoimistoon tai jopa ulosottoon.

Neuvona on, ettei kenenkään kannata puida yksin rahahuolia. Avun ja tuen tarjoajia on olemassa.

Lähde: www.takuusaatio.fi