Hautausmaakierros – verraton kurkistus historiaan
Hautausmaakierroksen aikana tutustutaan myös moniin muistomerkkeihin. Oppaiden kertomat tarinat esimerkiksi vanhoista sirkustempuista jäävät helposti mieleen.

Oulun hautausmaan opastettuihin hautausmaakierroksiin Intiössä on tänä kesänä lisätty kaksi uutta ohjelmaa. Esteettömillä kierroksilla kohteet on valittu helposti kuljettavien polkujen varrelta, jotta mukaan pääsevät muun muassa pyörätuolilla liikkuvat.
Koko perheen niin kutsuttuun kevyeen kierrokseen sisältyy pieniä visailuja, joilla pienimmätkin saadaan mukaan. Opastus on tehty helposti ymmärrettäväksi ja selkeällä kielellä.
Tämä juttu perustuu kevyeen kierrokseen, jossa oppaana kulki Marjut Väihkönen. Hänen johdollaan perehdyimme ihmiskohtaloihin laidasta laitaan.
Salaisuuksia jää varmasti
Kierroksen sisältö antaa ihmiskohtaloiden kautta monipuolisen kuvan elämästä. Mullan alla on niin viihdyttäjiä, työläisiä kuin sotilaita ja valtiomiehiä.
Osa elämäntarinoista tiedetään hyvin, mutta joidenkin kohdalla yksityiskohdat ovat jääneet historian hämärään. Mitä tapahtui nuorena kuolleen vaimon leskimiehelle ja lapsille? Sitä emme kenties koskaan saa tietää.
Oma pieni osa tarinoissa on hautakivillä ja muilla muistomerkeillä. Ne saavat miettimään, ovatko kaikki sittenkään kuolemassa yhdenvertaisia, kun toisille pystytetään paljon korkeampia, monen metrin korkuisia monumentteja?
Yksi kierroksen pysähdyspaikoista on puusta tehty risti, pieni mutta komea. Itse hauta on yli sadan vuoden takaa. Alkuperäinen, ajan mittaan rapistunut muistomerkki on korvattu uudella, joka työstettiin mahdollisimman samanlaiseksi.
Kierroksellemme osuu kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen hauta. Oppaan kertomana saimme kuulla, kuinka Mikaelin pojanpoika, kirjailija-runoilija, satusetä Sakari Topelius oli ammentanut inspiraatiota oman sukunsa tapahtumista.
Mielenkiintoisia ohjeistuksia
Yksittäisten ihmisten tarinat tarjoavat kurkistuksia laajempiin yhteiskunnallisiin oloihin. Nämä vilkaisut saattavat tuntua nykyään vieraalta. Aikoinaan kaupunkiin muuttaminen vaati lupaa raadilta, jolle piti tehdä selvitys muun muassa siitä, mitä ammattia aikoi harjoittaa.
Kun ensimmäiset autot tulivat Ouluun, tarkat säädökset ohjeistivat, kuinka hevoset tuli niillä ohittaa.
Sirkuksen johtajan Gustav Westerlundin haudalla selviää, että 1800-luvulla sirkus piti sisällään monia samoja ohjelmanumeroita kuin mitä niissä nykyisinkin esitetään. Westerlund oli itse muun muassa miekannielijä ja akrobaatti.
Osa ohjelmanumeroista on vanhentuneita. Pienikokoiset kuumailmapallot olivat tuolloin niin ihmeellinen asia, että niitä pääsi katsomaan sirkuksessa.
Esillä oli myös kehoiltaan poikkeavia ihmisiä, kuten parrakkaita naisia, siamilaisia kaksosia ja erilaisia raajarikkoja. Nykynäkökulmasta tällainen olisi mahdotonta, mutta toisaalta sirkustyö toi heille rahaa elämiseen, mikä oli parempi vaihtoehto kuin asuminen köyhäintalossa.
Kierroksen aikana pompitaan ajasta ja aiheesta toiseen sen mukaan, miten haudat sijoittuvat reitin varrelle. Silti kertomukset tuntuvat soljuvan yhteen ja yleisön kiinnostus säilyy loppuun asti.
Ovatko kaikki sittenkään kuolemassa yhdenvertaisia, kun toisille pystytetään paljon korkeampia, monen metrin korkuisia monumentteja?
Intiön hautausmaakierrosten ajankohdat ja teemat:
- ma 15.7. Sodan ja rauhan sankarit + Kynästä kirjoihin ja kansiin
- ma 22.7. Leipää ja sirkushuveja + Kaiken takana on nainen!
- ma 29.7. Kuvien tekijät + Laulua ja soittua
- ma 5.8. Työn sankarit + Sodan ja rauhan sankarit
- ma 12.8. Työn sankarit + Leipää ja sirkushuveja
- ma 19.8. Kynästä kirjoihin ja kansiin + Kaiken takana on nainen!
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.