Hyvinvointitaitoja voi opetella

Oulun kristillinen peruskoulu aloittaa ensi syksynä ensimmäisenä oululaiskouluna jokaviikkoisen hyvinvointiopetuksen. 

Koulun pihalla nainen sekä kaksi lasta keinussa talvisena päivänä.

Ellamaria, Lotta ja muut Oulun kristillisen koulun oppilaat alkavat syksyllä opiskella hyvinvointia lisääviä taitoja rehtori Eliisa Leskisenojan johdolla.

Hyvinvointi on käsitteenä vähän amebamainen: siitä ei oikein saa otetta, aloittaa rehtori Eliisa Leskisenoja.

Oulun kristillisessä peruskoulussa hyvinvointi pilkottiin helpommin hahmotettavaksi. Valittiin yhdeksän taitoa, joista jokainen tutkimusten mukaan vahvistaa oppilaiden hyvinvointia ja auttaa selviytymään elämässä vastaan tulevista haasteista ja vastoinkäymisistä.

– Onnellisuustaidot. Tunne- ja vuorovaikutustaidot. Terveystaidot. Ihmissuhde- ja yhteistyötaidot. Oppimisen taidot. Vahvuustaidot. Itsensä johtamisen taidot. Rauhoittumisen ja keskittymisen taidot. Hyvän tekemisen taidot, rehtori listaa.

– Koulumaailmassa on usein taipumusta keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, mutta  esimerkiksi pelkästään tunnetaitoja opettamalla emme saavuttaisi yhtä isoa hyötyä. Siksi taitoja poimittiin mukaan useita.

Hyvinvointitaitojen opetus jaetaan kouluvuoden kiertoon, taitoja harjoitellaan läpi kouluvuoden.

– Esimerkiksi kaveritaitoja ja tunnetaitoja ei voi opettaa tai treenata jaksomaisesti, niiden pitää olla mukana koko ajan.

”Koulun pitää ottaa ennaltaehkäisevämpi rooli”

Viime elokuussa kristillisen koulun rehtorina aloittanut Leskisenoja kertoo, että lasten ja nuorten hyvinvointivaje näkyy koulujen arjessa.

– Joka neljäs suomalainen nuori kärsii mielenterveydellisitä haasteista. Samaan aikaan lapsille ja nuorille tarkoitetut mielenterveyspalvelut ovat vuosikausia olleet umpitukossa.

– On olemassa vahva tarve sille, että kouluissa tehtäisiin enemmän hyvinvoinnin hyväksi. Koulun pitää ottaa ennaltaehkäisevämpi rooli, Leskisenoja sanoo.

Koulumaailmassa tulee usein hetkiä, jolloin täytyy uskaltaa laittaa syrjään akateemiset oppimistavoitteet ja keskittyä oppilaiden kohtaamiseen ja kuuntelemiseen.

Koska kaikille tukea tarvitseville lapsille ja nuorille ei löydy heidän tarvitsemaansa tuen muotoa sosiaali- ja terveyspuolelta, koulun rooli korostuu.

Leskisenoja sanoo ymmärtävänsä, jos koulujen kasvattajissa tässä kohtaa nousee vastustustakin: hei, me olemme opettajia, emme psykologeja.

– Mutta tuollainen ajattelutapa ei auta. Apua tarvitsevat lapset ja nuoret ovat kouluissa keskuudessamme. Emme voi sulkea silmiämme avuntarpeelta, jos voimme antaa heille tukea arjen ympäristössä, jossa he joka tapauksessa jo ovat.

Lukujärjestykseen tunti viikossa hyvinvointioppiainetta

Hyvinvointiopetuksen opetussuunnitelma julkaistiin viime vuonna kaikkien koulujen vapaaseen käyttöön. Leskisenoja ennakoi, että hyvinvointiopetuksesta tulee lähivuosina valtakunnallinen oppiaine.

Elokuusta alkaen kristillisen koulun 4.–9.-luokkalaisilla on lukujärjestyksessään hyvinvointioppiainetta tunti viikossa. Toteutus vaihtelee oppilaiden iän ja luokka-asteen mukaan.

– Osalla hyvinvointiopetukseen otetaan tunti valinnaisaineista, osalla hyvinvointiopetus saa toisen uskonnon viikkotunneista.

Esikoululaisilla sekä 1.–3.luokkalaisilla hyvinvointiopetus viedään päivittäiseen toimintaan läpäisyperiaatteella eli ilman, että sillä on omaa tiettyä oppituntia.

”Hyvinvointiin pitää satsata suunnitelmallisesti”

– Huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista on suuri ja yhteinen. Kukaan ei enää voi sanoa, että heidän hyvinvointiinsa ei tarvitse panostaa, Eliisa Leskisenoja sanoo.

– Asiaan on herätty – mutta onko tiedostettu se, että hyvinvointiin satsaamisen pitää olla suunniteltua ja systemaattista, jotta sillä on merkitystä.

– Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat levinneet käsiin. Pakko on silti olla toiveikas. Jos meiltä kasvattajilta menee toivo, kenellä sitä sitten on?

Poissaolot muuttuvat herkästi kouluakäymättömyydeksi

Lapset ja nuoret tarvitsevat Leskisenojan mukaan monenlaista tukea. Esimerkiksi kouluun kiinnittymättömyys on iso ongelma. Jos toistuviin poissaoloihin ei puututa, ne muuttuvat vähitellen kouluakäymättömyydeksi. Tämä voitaisiin Leskisenojan mukaan estää huomioimalla oppilaat paremmin.

– Oppilaalla pitäisi olla tunne, että hän on oppilaitoksessaan merkityksellinen yhteisön jäsen ja että hänen äänensä kuuluu siellä.

Osallisuuden lisäämisessä kouluilla on vielä paljon petrattavaa. Myös yksinäisyys on Leskisenojan mukaan aihealue, jossa kasvattajien on oltava valppaana.

– Huomatuksi ja kuulluksi tuleminen ovat valtavan isoja asioita. Koska emme tiedä, tuleeko jokainen lapsi tai nuori nähdyksi ja kuulluksi kaveriporukassaan, on huolehdittava, että niin tapahtuu ainakin koulussa.

Kristillisellä koululla toimii kohtaamisiin ja kuuntelemiseen nimetty koulutsemppari. Hän on opettaja, joka käyttää osan tunneistaan yläkoulun puolella ja jonka juttusille voi mennä oppituntien aikana.

Leskisenoja on havainnut, että yläkouluikäisillä ilmenee paljon näköalattomuutta, motivaation puutetta ja minä-pystyvyyden haasteita.

– Tuossa iässä kuitenkin olisi tärkeä hallita asioita, joiden päälle voi rakentaa tulevaisuutta: hakeutua jatko-opintoihin ja pärjätä elämässä.

Onko olemassa myös aiheettomia läsnäoloja?

Eliisa Leskisenoja on tehnyt väitöskirjansa positiivisesta kasvatuksesta ja kouluilon lisäämisestä kuudesluokkalaisten keskuudessa.

– Kouluilo ei ole vakiintunut käsite, mutta mielestäni saisi olla. Kouluiloon sisältyy paljon asioita, joita meidän pitäisi tavoitella.

Tällä hetkellä kouluilo ei ole todellisuutta kaikille oppilaille, siitä kertovat esimerkiksi runsaat poissaolot.

Leskisenojan mielestä on syytä kysyä rohkeasti ääneen: onko koulujen toiminta sellaista, että kouluun kannattaa tulla.

– Koulumaailmassa puhutaan aiheettomista poissaoloista. Muutama vuosi sitten Pekka Paappanen, vuoden rehtorina palkittu Hauhon yhtenäiskoulun rehtori, kehotti koulumaailmaa miettimään, onko myös aiheettomia läsnäoloja.

– Teemmekö oikeasti kaikkemme oppimisen sekä oppilaiden hyvinvoinnin hyväksi? Tämä on omantunnon kysymys meille kasvattajille kouluissa.

– Kun me koulumaailmassa näemme lasten ja nuorten tilanteen, meidän on laitettava likoon paras osaamisemme. Jokaisen kasvattajan koulussa pitää kysyä itseltään: tarjoanko tänään parasta, johon pystyn.

Teoriaopetuksen rinnalle paljon toiminnallisuutta

Eliisa Leskisenoja suunnittelee parhaillaan elokuussa alkavan hyvinvointiopetuksen sisältöjä. Opetukseen kuuluu teoriaopetuksen rinnalla paljon toiminnallisuutta. Ensimmäisenä vuonna hyvinvointiopetuksesta vastaa kristillisellä koululla Leskisenoja itse.

– Koko opettajakunnan pitää olla hyvin perillä oppilaiden hyvinvoinnin tukemisesta. Siksi koulutamme kaikki. Hyvinvoinnille vihkiytyneitä koulutetaan sitten vielä pidemmälle. Tavoitteena on, että vuonna 2025meillä on useammalla opettajalla valmiudet opettaa hyvinvointitunteja.

Nepsy-nuori tarvitsee paljon tukea koulunkäyntiin

Vahva tarve sille, että kouluissa tehtäisiin enemmän lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi on peräisin myös Leskisenojan omasta kokemuksesta.

– Yksi kolmesta lapsestani on nepsy-nuori, jolla on ollut suuria haasteita kouluun kiinnittymisessä.

Neuropsykiatriset häiriöt voivat näkyä kouluarjessa esimerkiksi oppimisvaikeuksina. keskittymisvaikeuksina tai häiriökäyttäytymisenä, vuorovaikutustaitojen puutteena tai tunteiden sääntelyn vaikeutena.

Neuropsykiatriset oireet kuormittavat lapsen ja nuoren mielenterveyttä, jaksamista ja arjesta selviytymistä. Nepsy-nuori tarvitsee paljon tukea, motivointia ja kannustusta koulunkäyntiinsä.

Leskisenoja kokee kasvaneensa paljon äitinä ja kasvattajana oman lapsensa rinnalla.

– Omakohtaisten kokemusten ansiosta osaan nykyisin katsella oppilaita vähän toisenlaisin silmin. Tiedän, että vaikka kotona tehtäisiin kaikki mahdollinen lapsen tai nuoren hyväksi, se ei aina riitä.

Leskisenoja ajatteleekin, että lapset ja nuoret tarvitsevat useampia kuin yhden hyvinvointia vahvistavan kasvuympäristön:

– Ei voida ajatella, että hyvinvointi tulee yksinomaan kotoa tai yksinomaan hyvästä opetuksesta. Siihen pitää kiinnittää huomiota kodeissa, kouluissa ja mielellään myös vapaa-ajan toiminnoissa.

 


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää