Janne Sihvoa kuullaan Johannes-passiossa Jeesuksena

J.S. Bachin dramaattinen Johannes-passio esitetään Oulun tuomiokirkossa 12. ja 13. huhtikuuta. Yksi solisteista on Kansallisoopperan laulajiin lukeutuva Janne Sihvo, joka tulkitsee Jeesuksen osat teoksesta.

– Jeesuksen roolissa on isot saappaat täytettäviksi. Hänen sanoihinsa ja tekoihinsa perustuu myös paljon nykyisestä moraalikäsityksestä, pohtii Lappeenrannan laulukilpailuissakin menestynyt bassolaulaja.

Jeesuksen roolissa on isot saappaat täytettäviksi.

Sihvo tulkitsee Jeesuksen roolin lisäksi Eilt-aarian, jonka mahtipontiset, nopeat sävelkulut sekä taustakuoron Wohin-huudahdukset haastavat niin solistia kuin taustakuorolaisiakin.

Sihvon mukaan Bachin musiikin ajatellaan usein olevan kevyttä laulettavaa, mutta Eilt-aaria poikkeaa tästä.

– Se on rankempi kuin esimerkiksi moni ooppera-aaria. Se sisältää paljon kuviolaulamista, joka vaatii keholta aktiivisuutta. Lisäksi siinä on kova kiire, hän kertoo viitaten aarian sanomaan: menkää nyt Golgatalle, koska siinä on teidän pelastuksenne.

– Mutta sitä on hauska tehdä, tuumaa basso.

Oopperaa, kirkkomusiikkia ja suosikkilajia liediä

Sihvo muutti kotipaikkakunnaltaan Limingasta konservatorio- ja lukio-opintojen perässä Ouluun ollessaan 18-vuotias.

Musiikkimakuun mahtui klassisempaa ja raskaampaa musiikkia, esimerkiksi kämppäkaverit olivat myös bändikavereita. Suunta alkoi painottua kuitenkin klassiselle puolelle.

– Minulla oli nuoruudessa jollain tasolla kapinahenkeä, ja halusin poiketa valtavirrasta, Sihvo perustelee valintaansa.

Hän valmistui Oulun ammattikorkeakoulusta klassisen kitaran soitonopettajaksi vuonna 2018 ja laulupedagogiksi seuraavana vuonna.

Tällä hetkellä tummaääninen basso työskentelee oopperalaulajana Suomen kansallisoopperassa.

Leipätyönsä lisäksi hän ehtii tehdä muitakin keikkoja. Esimerkiksi kirkkomusiikki on hyvä lisätyöllistäjä. Sihvolle se on kuitenkin ennen kaikkea hienoa musiikkia ja arvokasta kulttuurityötä.

– Kirkkomusiikissa on hengellinenkin puoli, kun saa palvella yleisön lisäksi vielä jotain isompaa.

Lähimpänä bassolaulajan sydäntä on kuitenkin lied-musiikki, pianolla säestetty yksinlaulumuoto.

– Siinä saa näytellä ja puhua eri hahmoina. On mielenkiintoista tutustua myös säveltäjän ajatusmaailmaan, esimerkiksi miten Strauss tai Schubert on halunnut pukea lukemansa runon säveliksi, kuvailee Sihvo.

Kotiseudulle esiintymään kihlatun kanssa

Oulun tuomiokirkko on Sihvolle tuttu esiintymispaikka. Viimeksi hän esiintyi siellä Bachin Jouluoratoriossa vuonna 2024.
Kirkon akustiikassa on kuitenkin haasteensa.

– Ongelmana on, että ääni tahtoo jäädä pyörimään alttarin ympäristöön, kupolin alle. Saa tehdä kaikkensa, jotta ääni kuuluu myös kirkon takaosaan. Muuten akustiikka on toiminut ihan hyvin.

Sihvo asuu Vantaan Korsossa kihlattunsa, mezzosopraano Pihla Terttusen kanssa.

Laulajat tapasivat toisensa vuosien 2022–2023 vaihteessa CircOpera 2.0 -oopperassa. Sihvo myöntää sen olleen viehtymystä ensi silmäyksellä, vaikka ensikohtaamisessa olikin pukeutunut rokokoo-tyyliseen klovniasuun.

– Rakkaus on sokea, hän heittää.

Pariskunta matkustaa yhdessä Sihvon kotiseudulle Johannes-passion konserttiin, sillä Terttunen toimii konsertin alttosolistina.

Hän tulkitsee muun muassa vaikuttavan Es ist vollbracht -aarian, joka kertoo hetkestä ennen Jeesuksen kuolemaa, kiteyttäen kristillisyyden sanoman: “Se on täytetty! Oi mikä lohtu ahdistuneille sieluille!”

• J.S. Bachin Johannes-passio lauantaina 12.4. kello 19 sekä sunnuntaina 13.4. klo 16 Oulun tuomiokirkossa.
  Jälkimmäistä esitystä voi katsoa suorana Virtuaalikirkon kautta.

Mitä ovat passiot?

Oratorio on musiikkiteos orkesterille, kuorolle ja laulusolisteille. Se poikkeaa oopperasta siten, että siitä puuttuu näyttämötoiminta ja lavasteet ja että sen libretto käsittelee tavallisesti raamatullisia tai muita uskonnollisia aiheita.

Oratorioita sävellettiin eniten 1600-luvun loppupuolella ja 1700-luvulla. Samat säveltäjät sävelsivät usein molempia teoslajeja siten, että uskonnollisiin aiheisiin keskittyneitä oratorioita esitettiin paastonaikana, jolloin ei ollut sopivaa esittää maallisia aiheita käsitteleviä viihteellisiä oopperoita.

Passiot, joissa kuvataan Kristuksen kärsimysnäytelmää, ovat yksi oratorion alalaji. Pienimuotoisia passioita voidaan tosin pitää ennemminkin kantaatteina.

Teksti pohjautuu yleensä johonkin Uuden testamentin neljästä evankeliumista. Passiot nimetään sen evankeliumin mukaan, jonka teksti teoksen pohjana on.

Passioiden esittäminen oli ja on osa hiljaisen viikon jumalanpalveluksia siten, että määrättynä päivänä esitetään eri evankelistojen passiotekstit.

Katolisen kirkon perinteen mukaisesti palmusunnuntaina luetaan Matteuspassio, hiljaisen viikon tiistaina Markuspassio, keskiviikkona Luukaspassio ja pitkäperjantaina Johannespassio.

Luterilaisessa perinteessä, esimerkiksi Saksassa, passiot olivat joko kiirastorstain tai pitkänperjantain jumalanpalveluksia. 1700-luvulta alkaen passio sulautui oratorioon, ja passioita esitetään ja sävelletään edelleen. Nykyään passioita esitetään myös muulloin, etenkin paastonaikana.

Vanhin Suomessa sävelletty passio on Ilmari Krohnin Johannespassio vuodelta 1940.

Lähteet: Taideyliopisto Sibelius-Akatemian Musiikin historian tietokanta ja Wikipedia