Uskonnot voivat yhdessä lujittaa yhteiskuntarauhaa

Suomi kansainvälistyy kiihtyvää tahtia, ja se näkyy myös maamme uskontokentässä. Kristinuskon rinnalle on tullut hyvin monenlaisia muitakin uskontoja ja katsomuksia.

Maallistuminen etenee, mutta puhe uskontojen häviämisestä historian pölyisiin kellareihin ei pidä paikkaansa. Uskonnoilla on länsimaissakin edelleen monelle ihmiselle syvä merkitys.

Pahimmillaan uskontojen merkityksen kieltäminen voi ilmetä jopa ”vääräuskoisten” vainoamisena.

Tämä on kuitenkin vain yksi osa kokonaisuudesta. Uskonnot ovat toisaalta myös erittäin vahva työkalu edistää yhteiskunnassa suvaitsevaisuutta ja luottamusta.

Keskeinen organisaatio suomalaisessa uskontojen välisessä yhteistyössä on vuonna 2011 perustettu USKOT-foorumi. Se vaalii yhteiskuntarauhaa uskonnonvapautta vahvistavassa hengessä.

– Tämä tapahtuu muun muassa edistämällä uskontojen välistä vuoropuhelua, uskontolukutaitoa, yhdenvertaisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja yhteistyötä, kertoo foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio.

USKOT-foorumin tehtävänä ei ole sekoittaa uskontoja, eikä käydä uskonnollista debattia.

USKOT-foorumin tehtävänä ei ole sekoittaa uskontoja, eikä käydä uskonnollista debattia. Kenenkään ei myöskään tarvitse luopua omasta identiteetistään.

– Teemme yhteisiä päätöksiä asioista, joista kaikki ovat samoilla linjoilla. Ristiriitojakaan ei toki kielletä. Asioista keskustellaan, ja kuullaan toisten perustelut omille näkökannoille.

USKOT-foorumin jäseniä loppuvuonna 2023 ovat Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Suomen Islam-seurakunta, Suomen Buddhalainen Unioni ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko.

– Lisäksi Suomen Hindufoorumi on tarkkailijajäsenemme, ja jäsenyysneuvottelut ovat käynnissä bahai-yhteisön kanssa, toiminnanjohtaja sanoo.

Verkostot ulottuvat laajalle

Katri Kuusikallio on toiminut USKOT-foorumin toiminnanjohtajana vuodesta 2019. Hän on luterilainen pappi, joka on työskennellyt muun muassa Tansaniassa Suomen Lähetysseuran tehtävissä.

Kuusikalliolla on myös omakohtaista kokemusta siitä, millaista on olla vähemmistöuskonnon harjoittaja.

– Tulen esikoislestadiolaisen liikkeen parista eli lestadiolaisen herätysliikkeen vähemmistöstä. Ymmärrän hyvin sen, kun muut eivät tiedä sinun hengellisestä taustastasi juuri mitään ja ennakkoluulojakin on usein.

Ymmärrän hyvin sen, kun muut eivät tiedä sinun hengellisestä taustastasi juuri mitään ja ennakkoluulojakin on usein.

USKOT-foorumissa on toiminnanjohtajan lisäksi vain yksi osa-aikainen työntekijä, mutta laaja verkosto- ja viranomaisyhteistyö antaa sille leveämmät hartiat.

Foorumissa on kuusi eri jaostoa, jotka seuraavat eri toiminta-alueita. Jaostojen jäseniksi on kutsuttu esimerkiksi uskonnonopetuksen, ihmisoikeuskysymysten ja viestinnän asiantuntijoita.

– He tulevat mahdollisimman kattavasti uskontojen eri suuntauksista. Jokainen työskentelee vapaaehtoispohjalta.

Kuusikallion mukaan jaostot seuraavat alansa yleistä keskustelua sekä viranomaistoimenpiteitä ja lainsäädännön valmisteluja. Ne myös pyytävät asiantuntijoita kuultaviksi ja järjestävät tapahtumia.

– Toiminta on sekä reagointia erilaisiin tilanteisiin että ennaltaehkäisevää pohjatyötä.

Viranomaisille USKOT-foorumi on antanut lausuntoja muun muassa yhdenvertaisuuslain uudistukseen sekä kotoutumislakiin.

– Olemme todenneet, että uskonnollinen vakaumus on voimavara, joka tulee ottaa huomioon maahan muuttaneiden kotoutumisessa. Uskonnon harjoittaminen antaa vieraassa ympäristössä ja kulttuurissa oleskelevalle turvallisuuden tunnetta.

Uskonnon harjoittaminen antaa vieraassa ympäristössä ja kulttuurissa oleskelevalle turvallisuuden tunnetta.

Joskus lausuntopyyntöjä tulee myös ulkopoliittisiin kysymyksiin liittyen.

– Suomessa ei aina ymmärretä, että uskonnonvapautemme on teema, joka kiinnostaa monissa maissa.

Uskonto ei koskaan oikeuta väkivallan käyttöön

Millaiset uskontojen väliset suhteet maassamme sitten ovat? Kuusikallio luonnehtii niitä yleisesti ottaen hyviksi.

Yhteiselosta esimerkiksi kristittyjen ja muslimien välillä on vähän yllättäenkin lähes 200 vuoden kokemus. Ensimmäisiä tataareja oli Suomessa jo 1830-luvulla.

Katri Kuusikallio iloitsee siitä, että monissa muissa Euroopan maissa ikävän tutuksi tulleita konflikteja juutalaisten ja muslimien välillä ei ole juurikaan Suomessa esiintynyt.

Tilanne on säilynyt varsin maltillisena lokakuussa alkaneen Gazan konfliktin aikanakin. Suoraa väkivaltaa ei meillä ole esiintynyt. Jonkin verran on ollut some-uhkailuja ja sanallista häirintää.

– Suomessakin on luonnollisesti osoitettu mieltä omien näkemysten puolesta, mutta tilanteet ovat sujuneet pääosin rauhallisesti.

Kuusikallio nostaa esille usein toistetun kysymyksen siitä, antaako uskonto oikeutuksen harjoittaa väkivaltaa eri tavalla uskovia kohtaan.

Uskontojen ytimessä on rauhan rakentaminen ja yhteyden luominen toisiin.

– Tämä ajattelutapa on täysin väärin. Uskontojen ytimessä on rauhan rakentaminen ja yhteyden luominen toisiin. Toki uskontoja ja uskonnollisia yhteisöjä voidaan käyttää hyväksi erilaisissa valtapyrkimyksissä.

USKOT-foorumin piirissä yhteistyö eri toimijoiden kanssa on sujunut normaaliin tapaan.

– Meidän etumme on se, että ihmiset tuntevat toisensa jo entuudestaan. Toisten uskontojen edustajia kunnioitetaan ja halutaan olla keskinäisessä yhteydessä.

Uskonnoista pitäisi puhua avoimemmin

Uskontolukutaito on yksi tärkeä USKOT-foorumin esillä pitämä teema. Pohja siihen luodaan muun muassa koulun uskonnonopetuksessa.

Julkisessa keskustelussa tuodaan aika usein esille, että täysin katsomusvapaa yhteiskunta olisi ratkaisuna paras. Tämä koskisi muun muassa uskonnonopetusta.

Katri Kuusikallio ei katsomusneutraaliin yhteiskuntaan usko. Hän arvioi, että jokaisella ihmisellä on joku katsomus tai vakaumus.

Kannatamme sitä, että kouluopetuksessa pitäisi olla ensin oman uskonnon opetusta.

– Kannatamme sitä, että kouluopetuksessa pitäisi olla ensin oman uskonnon opetusta. Yhteinen katsomusaine ei huomioisi vähemmistöuskontoja.

USKOT-foorumi ajaa sitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa edistettäisiin positiivista uskonnonvapautta ja ylipäätään asiallista keskustelua uskonnoista.

– Uskonto on meillä perinteisesti ollut yksityisasia. Me haluaisimme saada sen luonnollisemmaksi puheenaiheeksi.

Kuusikallio uskoo, että uskontoon liittyvien kysymysten normalisoituminen lisäisi myös suomalaisen yhteiskunnan yhdenvertaisuutta.

– Jos meillä olisi sellainen kulttuuri, jossa puhuttaisiin avoimemmin uskonnoista, niin voisimme tehdä jo etukäteen monenlaista yhdenvertaisuussuunnittelua. Esimerkiksi työpaikoilla voitaisiin pohtia rukoustiloihin ja pukeutumiseen liittyviä kysymyksiä.

Kun asioista ei ole sovittu, syntyy helposti konflikteja. Ne taas saattavat päätyä median kohuotsikoihin.

– Negatiiviset uskontouutiset lisäävät ennakkoluuloja. Ne myös antavat vaikutelmaa, että tilanne uskontojen suhteen olisi meillä jotenkin vaikeampi, mitä se todellisuudessa onkaan, toiminnanjohtaja huomauttaa.

Katri Kuusikallio on USKOT-foorumin toiminnanjohtaja.

Ruotsissa ja Norjassa omanlaisensa toimijat

Muutama viikko sitten Katri Kuusikallio vieraili Ruotsissa ja Norjassa tutustumassa paikalliseen uskontojen väliseen yhteistyöhön.

Molemmissa naapurimaissa erityisesti muslimien määrä on huomattavasti suurempi kuin meillä. Lisäksi Ruotsissa eri väestöryhmien segregaatio on vuosikymmenten aikana muodostunut paljon syvemmäksi kuin Suomessa.

Myös uskontoon liittyviä ongelmia riittää. Koraanien polttamiset ja niitä seuranneet rajut mellakat ovat tulleet tutuiksi suomalaisillekin median seuraajille.

– USKOT-foorumia hiukan vastaava toimija Ruotsissa on sosiaali- ja terveysministeriön sisällä toimiva viranomainen. Heillä työnjako ei ole ihan yhtä selkeä kuin meillä, ja kansalaisyhteiskunnan äänikään ei kuulu samalla tavoin.

Norjassa uskontodialogi puolestaan on laajempaa kuin Suomessa. Siitä vastaa uskontodialogijärjestö STL.

– Sen kahdeksan työntekijän toiminnalla ennaltaehkäistään konflikteja. Toiminta mielletäänkin Norjassa osaksi kokonaisturvallisuuden varmistamista.
Kuusikallio toivoo, että USKOT-foorumi saisi lisää voimavaroja.

– Olemme hakeneet rahoitusta muun muassa nuorten rauhantyöhön sekä vähemmistöuskontojen voimaannuttamiseen koulutuksella.

Myös erilainen uskontolukutaidon lisääminen on USKOT-foorumin työlistalla. Toimittajien 12 tunnin koulutus aiheeseen toteutuikin marraskuussa 2023.

Olemme suunnitelleet omaa uskontolukutaidon koulutusohjelmaa myös nuorisotyöntekijöille.

– Olemme suunnitelleet omaa uskontolukutaidon koulutusohjelmaa myös nuorisotyöntekijöille. Radikalisoitumisen ehkäiseminen olisi ohjelman yksi tavoite.

Rauhan hyväksi pitää toimia koko ajan

Erilaisten uskontojen ja katsomusten parissa työskentely ei ole helppoa. Liikkuvia palasia on paljon ja ennalta-arvaamaton maailmantilanne voi nopeastikin heilauttaa uskontojen yhteisymmärrystä.

Katri Kuusikallio kokee työnsä eri uskontojen rajapinnassa hyvin merkitykselliseksi.

– Tärkeintä on, että saan omalta osaltani olla mukana rauhan rakentamisessa.

Toiminnanjohtaja kertoo, että hänen lempiajatuksensa on se, että aina pitää pystyä toimimaan. Hankalissa tilanteissakaan ei saa jäädä vellomaan ahdistukseen ja muihin tunteisiin.

– Kun rauhaa ylläpidetään, niin kyseessä ei ole mikään staattinen tila. Rauhan hyväksi pitää toimia koko ajan ja on aina parempi, mitä enemmän toimijoita on.

Rauhan hyväksi pitää toimia koko ajan ja on aina parempi, mitä enemmän toimijoita on.

Kuusikallio kertoo saavansa työhönsä voimaa hyvästä palautteesta. Juuri muutama viikko sitten eräs kansanedustaja luonnehti USKOT-foorumia jännitteiden lievittäjäksi ja ristiriitojen kannattelijaksi.

– Kannattaa lähteä siitä, että asiat eivät ole joko-tai, vaan sekä-että. Suurissakin ristiriidoissa on tärkeää säilyttää kosketus toiseen osapuoleen.

Toiminnanjohtajassa herättääkin suurta kunnioitusta se, kun joku ennakkoasenteistaan huolimatta haluaa sinnikkäästi säilyttää yhteyden toiseen osapuoleen.

– Pidän hyvänä puntarina sitä, rakentaako joku asia yhteyttä, vai erottaako se ja luo vihaa.