”Kirkkosulkeisten aika on ohi”
Juhani Holma muistuttaa, että jumalanpalvelusta ei suoriteta pelonsekaisesti. Pienet mokat eivät messua haittaa.
Haapajärven kirkkoherra Kari Tiirola haastatteli jumalanpalveluspäivillä Muonion kirkkoherraa Juhani Holmaa, joka työskenteli pitkään kirkon koulutuskeskuksessa jumalanpalveluselämän kouluttajana.
Miksi kirkonmenot jäykistävät helposti kirkkovieraan? Komeassa kirkkosalissa pienikin liike – vaikkapa takin päältä riisuminen – saattaa tuntua maanjäristykseltä ja hetken viivähdys seisomaan nousemisessa voi herättää kokemuksen emämunauksesta: näkivätkö muut?
Haapajärvellä vietettiin reilu viikko sitten Jaetut eväät -jumalanpalveluspäiviä. Kaksipäiväisen tapahtuman yksi aiheista oli ”Olemisen tapa messussa – pelonsekaista suorittamistako”. Keskustelua teemasta ohjasi Muonion vs. kirkkoherra, TT Juhani Holma.
Entisaikojen jäykistelystä
uudenlaiseen rentouteen
Holman kysymys osallistujajoukolle oli, missä määrin jumalanpalveluskulttuurissa on päästy 1800-luvulta 2000-luvulle. Mitä orjuuttavia tapoja menneiltä vuosikymmeniltä ja -sadoilta nykysukupolvi kantaa yhä mukanaan kirkkoon?
Holman sanoin ”kirkonmenoissa tuntuu vallitsevan yhä lähes puolisotilaallinen juhlavuus”.
Tätä Holma harmittelee. Kirkkosulkeisten aika on ohi, hän totesi kuulijajoukolle, jossa oli niin seurakunnan työntekijöitä kuin seurakuntalaisia.
Muoniolaisten kirkkoherra herätteli erityisesti paikalla olleita pappeja ihmetyksellä, miksi messu kangistaa leppoisan, kokeneen papinkin. Miksi moni messun toimittaja ryhtyy ”puhumaan pappia” aloittaessaan jumalanpalveluksen?
– Pelkäämmekö Jumalaa vai ujostelemmeko ennemminkin toisiamme?
”Ole aito
kuin lapsi”
Holman mukaan lapset voisivat olla vanhemmalle kirkkoväelle esimerkkinä vapautuneesta olemisesta kirkossa. Lapsi ei kangistu kirkon ovella, vaan katsoo uteliaana ympärilleen: mitä kaikkea täällä hienossa huoneessa on?
Ehtoolliselle lapsi saattaa lähteä pehmolelu kainalossaan ja väsymyksen tullessa painaa silmät kiinni.
– Lapsen esimerkki on rohkaisu aitouteen.
Holman mukaan levollisuus messuun tulee luottamuksesta siihen, että Jumala on rakkaudessaan ja armollisuudessaan läsnä ihmisten keskellä. Siksi messussa saa olla aidosti oma itsensä.
Kaikki ovat
kirkossa sisäpuolisia
Haapajärven jumalanpalveluspäivillä toistettiin ajatusta siitä, että messuun kuuluu yhdessä tekeminen ja yhdessä oleminen. Muun muassa emerituspiispa Eero Huovinen sanoi, ettei messussa ole ulkopuolisia, vaan kaikki ovat sisäpuolisia.
Viime vuosina kirkossa on korostettu osallisuuden lisäksi ihmisten kaipuuta yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutuksellisuuteen. Tuomiorovasti Satu Saarisen mukaan myös kirkkotilojen on tärkeää edistää yhteisöllisyyden kokemusta.
– Jos nykyseurakunnassa on mahdollista toteuttaa kirkkotilan muokkaamista siihen suuntaan, että vuorovaikutteisuus ja osallisuus voivat toteutua, tähän varmasti etsitään keinoja, hän kommentoi.
Juhani Holman mukaan levollisuus messuun tulee luottamuksesta siihen, että Jumala on rakkaudessaan ja armollisuudessaan läsnä ihmisten keskellä. Siksi messussa saa olla aidosti oma itsensä. Kuva: Elsi Salovaara.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.