Kirkonkelloja soitetaan Ukrainan tueksi 24. helmikuuta
Aloite kirkonkellojen soittamiseen sodan syttymisen vuosipäivänä tuli evankelisluterilaisen kirkon piispoilta. Useissa seurakunnissa kirkkoon pääsee myös rukoilemaan kello 12 alkavan kellojensoiton aikana.
Suomen evankelis-luterilaisten kirkkojen kellot soivat Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen vuosipäivänä 24. helmikuuta. Soitto käynnistyy kello 12.
Oulussa soitetaan kaikkien kirkkojen ja lähes kaikkien kappeleiden kelloja. Tuomiorovasti Satu Saarinen toteaa sen olevan kannanotto rauhan puolesta.
– Toivon, ettei kelloja tarvitsisi soittaa, että sota olisi jo ohi. Se on kuitenkin käynnissä ja kellojen soitto hiljentää meidän mielemme keskellä päivää rukoukseen rauhan puolesta. Samalla kellot soivat niiden muistolle, jotka ovat sodassa menettäneet henkensä.
– Suru on yhteinen. Samoin rukous siitä, että rauha voittaisi, hän lisää.
Useisiin kirkkoihin pääsee hiljentymään
Tuomiokirkkoon ja Oulunsalon kirkkoon on mahdollista tulla sisälle hiljentymään ja sytyttämään kynttilä kello 12–13. Halutessaan voi keskustella paikalla olevan työntekijän kanssa.
Piispojen vetoomus on huomioitu myös muissa Rauhan Tervehdyksen tilaajaseurakunnissa. Myös kirkkoja pidetään auki hiljentymistä varten.
Hailuodon kirkkoherra Timo Juntunen kertoo, että heidän tämän vuoden toimintasuunnitelmaansa on kirjattu teemaksi Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto.
– Panostamme rauhantyöhön kaikin tavoin. Perjantaina soitamme kelloja ja pidämme kirkkoa avoinna hiljentyjiä varten.
– Lumijoen kirkossa soivat kellot ja pidetään rukoushetki asian puolesta, kertoo vt. kirkkoherra Olli Lohi.
Muhoksella kellot soivat kello 12 ja kirkko on avoinna tunnin verran.
Limingassa, Temmeksellä ja Tyrnävällä soitetaan kelloja kello 12 piispojen vetoomuksen mukaisesti.
Piispat kehottavat tukemaan Ukrainaa
Aloite kirkonkellojen soittamiseen sodan syttymisen muistopäivänä on tullut evankelis-luterilaisen kirkon piispoilta. He toteavat sodan synnyttämän kärsimyksen ja uhrattujen ihmishenkien määrä olevan kestämätön.
– Ukrainalaiset tarvitsevat kaiken saatavilla olevan avun ja tuen.
– Sodan vaikutukset ulottuvat laajalle ja synnyttävät huolta myös täällä Suomessa. Tarvitsemme yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä huolenpitoa.
Piispat kannustavat muistamaan Ukrainaa rukouksissa, lahjoittamaan alueella toimiville avustusjärjestöille ja osoittamaan tukea Suomessa oleville ukrainalaisille.
He myös toivovat, että seurakunnissa rukoillaan Ukrainan ja ukrainalaisten puolesta jumalanpalveluksissa sekä ukrainalaisten tueksi järjestettävissä rukoushetkissä.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.