Elisa Rasmussonille kuolema on osa arkea

Kuolema ei ole Elisa Rasmussonin mielestä paha sana. Siksi hän toivookin, että kuolemasta ei puhuttaisi pois nukkumisena tai pois lähtemisenä.

– Sanonnat ”nukkua pois” tai ”lähteä pois” saattavat antaa toivoa siitä, että vainaja tulee takaisin, meitä on niin monenlaisia ymmärrykseltämme. Lapsena saatoin itsekin ajatella, että entä jos nukahdan, enkä herää.

Rasmusson on osallistunut hautajaisiin lapsesta saakka. Eniten on koskettanut isän kuolema 14 vuotta sitten.

– Isän kuolema oli yllättävä, hänet löydettiin kuolleena kotoaan. Asuin silloin Vantaalla, tein hoitoalan töitä ja opiskelin saattohoidon vapaaehtoiseksi.

Rasmusson arvasi, että jotain vakavaa on sattunut, kun veli soitti hänelle keskellä päivää. Eniten uutisessa satutti ajatus siitä, että isä oli kuollut yksin.

Patologin lausunnossa todettiin, että kuolema on tullut niin nopeasti, ettei isä ole edes tiennyt kuolevansa. Se lohduttaa.

– Mieluummin otan suruviestin kertarysäyksellä, kuin että tekisin pitkään saattohoitoa. Kenenkään ei pitäisi kuitenkaan kuolla yksin.

Isän asunnon tyhjennys oli osa surun käsittelyä

Sisarukset tyhjensivät isän asunnon. Tytär säästi tavaraa, jolla oli tunnearvoa. Talteen lähti muun muassa isän vihkisormus, ja pitsipeitosta Rasmusson teetti myöhemmin itselleen hääpuvun.

– Onhan se kodin tyhjennys iso homma, mutta se on osa prosessia. Alkuun katsoo tosi tarkasti läpi jokaisen valokuvan, mutta jossain vaiheessa pitää vaan höllätä ja osata luovuttaa.

Päivät isän asunnolla olivat myös sisarussuhteelle omanlaisensa kokemus.

– Kävimme läpi omaa suhdettamme ja suhdetta isäämme. Juotiin kahvia, juteltiin ja katsottiin valokuvia. Luopumisessa on tärkeää, että näkee tyhjän asunnon. Tavaroiden läpikäymistä ei kannata pitkittää liiallisuuksiin.

Tavaroiden läpikäymistä ei kannata pitkittää liiallisuuksiin.

Rasmussonin isältä jäi myös kaksi matkalaukkua täynnä päiväkirjoja.

– Isä sanoi jo ennakkoon, että kaiken muun saatte vaikka hävittää, mutta säilyttäkää ne.

Sisarukset ovat jakaneet päiväkirjat keskenään.

Omiin hautajaisiin ei ole suunnitelmia

Kuolema ei Rasmussonia pelota, mutta moni siihen liittyvä ajatus pohdituttaa.

– Minä ja veljeni olemme molemmat lapsettomia. Isän sukulinja loppuu meihin. Olen väistämättä pohtinut sitä, käykö kukaan minun haudallani.

Olen väistämättä pohtinut sitä, käykö kukaan minun haudallani.

Sitäkin hän on miettinyt, miten haluaa tulla haudatuksi ja millaista musiikkia siunaus- ja muistotilaisuuksissa soitetaan.

– Nämä ovat aika pinnallisia asioita. Jos kuolen ennen miestäni, hän saa päättää. Sen verran olemme puhuneet, että mieheni haluaa nikkaroida minulle arkun.

Hautajaisten tunnelmasta on kuitenkin selkeä toive.

Haluaisin muistotilaisuuden, jossa on paljon ruokaa ja musiikkia.

– Haluaisin muistotilaisuuden, jossa on paljon ruokaa ja musiikkia. Ei surumusiikkia ja paatoksellisuutta, vaan sellaista, jossa kiitetään elämästä. Olen ollut ortodoksihautajaisissa ja siellä tunnelma oli toiveikkaampi. Arkku on auki, ja sinne laitetaan ruusuja.

Vainajaa kannattaa aina käydä katsomassa

Elisa Rasmusson työskentelee osa-aikaisesti hautaustoimistossa. Vaikka moni sitä kauhistelee, työ ei ole pelottavaa eikä tule uniin.

Rasmusson kokee työnsä arvokkaaksi. Hän pukee vainajat näiden omiin vaatteisiin, siistii, kampaa hiukset ja parran, panee kädet ristiin rinnalle. Vainaja on aina sen näköinen, että arkun voi avata.

Joskus omaiset tuovat vainajalle villasukat jalkaan tai joitain omia tavaroita mukaan arkkuun.

– Pääsääntöisesti vainajat ovat levollisen näköisiä. Olen aina sanonut kaikille, että kannattaa käydä katsomassa vainajaa. Joillakin on arkussa ihan hymy kasvoilla.

• Kuuntele Elisa Rasmussonin pidempi haastattelu ”Kun aika on” Kuoleman jälkeinen elämä -podcastista.

Suunnittele omat hautajaisesi

Omiin hautajaisiin liittyviä toiveita kannattaa kirjata ylös. Hautaustoimistoista saa vihkosta nimeltä Hautajaisjärjestelyni. Vihkoseen voi täyttää vapaamuotoisesti omia toiveitaan siinä määrin kuin haluaa. Läheisille kannattaa kertoa, missä vihkosta säilyttää ja sen voi myös antaa henkilölle, jonka toivoo huolehtivan järjestelyistä. Vihkonen on saatavana myös ruotsinkielisenä.

Hautaustestamentin avulla testamentin tekijä voi määrätä omien hautajaistensa järjestämisestä. Hautaustestamentti allekirjoitetaan ja todistetaan kuten tavallinenkin testamentti. Sitä tehdään kaksi saman sisältöistä kappaletta, toinen hautaustestamentin tekijälle, toinen hautaustoimistolle.

Hautaustestamenttiin liittyy aina hautaussuunnitelma, jossa voi yksilöidä haluamansa palvelut ja tuotteet. Testamentin tekijä voi määrätä vain esimerkiksi hautaustavasta tai tehdä yksityiskohtaisen suunnitelman omien hautajaistensa järjestämisestä.

Lähde: Suomen Hautaustoimistojen Liitto