Mikä sinun mielestäsi on elämän tarkoitus?
Itä-Suomen yliopistossa selvitetään elämän perimmäistä tarkoitusta ja tarkoituksettomuutta koskevia uskomuksia. Tutkimukseen haetaan laajasti täysi-ikäisiä vastaajia, jotka asuvat Suomessa. Linkki vastauslomakkeeseen on jutun lopussa.

Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että elämän tarkoitusta tai päämäärää ajattelee usein yli 40 prosenttia suomalaisista aikuisista. Vuoden 2023 nuorisobarometrin mukaan myös 15–29-vuotiaista suomalaisista elämän tarkoitusta pohtii usein noin 27 prosenttia ja 44 prosenttia miettii sitä joskus.
– Tulokset kertovat siitä, miten usein aihetta pohditaan, mutta ajatusten sisältö ja konteksti jäävät pimentoon. Siksi haluamme kartoittaa, mitä suomalaiset ajattelevat elämän perimmäisestä tarkoituksesta tai tarkoituksettomuudesta – millaisissa tilanteissa asiaa erityisesti mietitään, ovatko ajatukset muuttuneet iän myötä ja millaisia tunteita pohdintaan liittyy, väitöskirjatutkija Noora Palmi listaa.
Elämän perimmäistä tarkoitusta ja tarkoituksettomuutta koskevat näkemykset ovat osa olemassaoloon ja maailmankuvaan kuuluvia uskomuksia, ja ainakin teoreettisesti ne ovat yhteydessä myös uskonnollisiin ja uskonnottomiin uskomuksiin.
Osa suurempaa kokonaisuutta
Noora Palmin käytännöllisen teologian alan väitöskirja syntyy yhteistyössä muun muassa Itä-Suomen yliopistossa meneillään olevan Suomen Akatemian rahoittaman Uskonto, merkitys ja maskuliinisuus -hankkeen kanssa, jota johtaa käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä. Hankkeessa tutkitaan suomalaisten miesten uskonnollisuutta ja sen merkityksiä miehille.
– Toivomme, että tutkimuksen avulla saamme tietoa siitä, onko elämän tarkoitukseen liittyvissä uskomuksissa ja niitä koskevissa arvostuksissa eroja eri sukupuolten välillä. Samalla selviää, onko niissä jotain ominaista erityisesti miehille, naisille tai muunsukupuolisille, Palmi kuvailee.
Toivomme, että tutkimuksen avulla saamme tietoa siitä, onko elämän tarkoitukseen liittyvissä uskomuksissa ja niitä koskevissa arvostuksissa eroja eri sukupuolten välillä.
Samaa kysymystä tarkastellaan myös muiden taustamuuttujien, kuten iän ja koulutustaustan, osalta. Siksi Palmin mukaan olisi tärkeää, että kyselyyn vastaisi mahdollisimman monen ikäisiä kaikkien sukupuolten edustajia erilaisilla koulutustaustoilla. Tutkimuseettisistä syistä vastaajien täytyy kuitenkin olla vähintään 18-vuotiaita.
Tutkimuksessa taustoitetaan myös vastaajien merkityksellisyyden kokemuksia sekä poliittisia näkemyksiä.
Kysely löytyy osoitteesta go.uef.fi/tarkoitus
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.