Oulussa pohditaan: vuokratako maita tuulivoimaloille vai ei
Koska seurakunnilla on paljon maaomaisuutta, tuulivoimalahankkeet koskettavat väistämättä myös niitä. Päätös maiden vuokraamisesta tai vuokraamatta jättämisestä ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Oulussa yhteinen periaatelinjaus on nyt työn alla.
Suomessa on viime vuosina rakennettu paljon tuulivoimaa ja tuulivoimaloiden määrä kasvaa koko ajan.
Myös Oulun ympäristössä on lupa- tai hankevaiheessa useita projekteja, jotka toteutuessaan toisivat seudulle satoja tuulivoimaloita.
Koska seurakunnilla on paljon maaomaisuutta, tuulivoimalahankkeet koskettavat väistämättä myös niitä. Päätös maiden vuokraamisesta tai vuokraamatta jättämisestä ei kuitenkaan ole itsestään selvää.
Loppuvuoden aikana Oulun seurakuntien päätöksentekoelimissä käsiteltiin maa-alueiden vuokraamista Navettakankaan tuulivoimapuistolle. Sinne suunnitellut tuulivoimalat olisivat maksimissaan 300 metriä korkeita.
Haukiputaan ja Iin välimaastoon nousevan tuulivoimapuiston maanvuokraustarjoukset olivat esillä niin Haukiputaan ja Kiimingin seurakuntaneuvostoissa kuin Oulun seurakuntien kiinteistötoimen johtokunnassa ja yhteisessä kirkkoneuvostossa.
Yhteistä näkemystä ei vielä syntynyt.
Sijoitustoiminnassa suositaan vihreitä energiamuotoja
Oulun seurakuntien yhtymäjohtaja Aarne Kiviniemi tiedostaa, että tuulivoima on näkemyksiä jakava asia, jossa on hyvät ja huonot puolensa.
Hänen mukaansa tuulivoimarakentaminen soveltuu seurakuntayhtymän sijoitusstrategiaan kirjattuun näkemykseen uusiutuvan energian tuotannon tukemisesta esimerkiksi maapohjan vuokrauksen kautta.
– Tuemme tuulivoimaa myös seurakuntayhtymän sijoitustoiminnassa tällä hetkellä arvopaperisijoitusten osalta, hän lisää.
Tuemme tuulivoimaa myös seurakuntayhtymän sijoitustoiminnassa.
Sijoitusstrategian vastuullisuuslinjausten myötä Oulun seurakuntayhtymä välttää sijoittamista fossiilisiin polttoaineisiin keskittyviin sekä fossiilisia polttoaineita louhiviin yhtiöihin, vaikka niistä olisi mahdollisuus saada suurempia sijoitustuottoja.
Kiviniemen mukaan länsirannikon seurakunnissa on kokemusta tuulivoimahankkeista. Näitä kokemuksia on jaettu Ouluunkin.
Kiviniemen mukaan seurakuntayhtymän on muodostettava periaatteellinen näkemys siihen, kuinka jatkossa vastataan, kun tuulivoimaloiden rakentajat haluaisivat vuokrata maita.
Samalla hän tiedostaa, että jokainen hanke on yksilöllinen, joka vaatii aina oman ratkaisunsa.
– Toivon, että saamme valmisteltua ja esiteltyä aiheen päätöksentekoon kevään aikana.
Vuokratulot tulisi kohdistaa alueen asukkaiden hyvinvointiin
Haukiputaan seurakunnan kirkkoherra Salla Autere kertoo, että he kävivät seurakuntaneuvoston kokouksessa vilkasta keskustelua, kun heiltä syksyllä pyydettiin lausuntoa maanvuokraustarjoukseen. Kantaa ei haluttu ottaa suuntaan tai toiseen.
– Päätöksentekoa helpottaisi, jos olisi varmuus siitä, että myös hyödyt saadaan paikallisten hyväksi.
Päätöksentekoa helpottaisi, jos olisi varmuus siitä, että myös hyödyt saadaan paikallisten hyväksi.
Myös Kiimingin seurakunnan kirkkoherra Pauli Niemelä näkee tärkeänä sen, että mikäli tuulivoimaa rakennetaan seurakuntayhtymän maille, myös suuri osa vuokratuotoista ohjataan niiden seurakuntien alueelle, jonne kohdistuvat haitatkin.
Navettakankaan tapauksessa ne olisivat olleet Haukiputaan ja Kiimingin seurakunnat. Tarjouksen mukaan vuokratuloa olisi tullut kaikkiaan noin 80 000 euroa vuodessa.
– Maanomistajat saavat kohtuullisen korvauksen, mutta tuulivoimapuistot vaikuttavat myös muihin asukkaisiin, Niemelä muistuttaa.
Salla Autere luonnehtii itseään tuulivoimamyönteiseksi, mutta toteaa alkaneensa pohtia sitä, onko tuulivoima kaikkine kerrannaisvaikutuksineen sittenkään niin vihreää.
Niemelä puolestaan kyseenalaistaa tarpeen jatkuvalle lisäenergian tuottamiselle.
– Onko se vihreää siirtymää, jos pystytämme tuulivoimaloita datakeskusten tarpeisiin? Voisimmeko tinkiä kulutuksestamme ja tekoälyn käytöstä?
Navettakankaalla ei tule myllyjä seurakunnan maille
Päätös seurakuntien maiden vuokraamisesta on venynyt, joten Navettakankaan tuulivoimapuiston taustayhtiö Windelligence muutti suunnitelmia ja siirsi kaksi voimalaa seurakunnan palstalta muille kiinteistöille.
Seurakuntayhtymän omistuksessa oleville maille ei siis rakenneta voimaloita tämän projektin tiimoilta.
Windelligencen johtaja Jaakko Leppinen ymmärtää, etteivät seurakunnat ole ensimmäisenä liputtamassa mielipiteitä voimakkaasti jakavan tuulivoiman rakentamisen puolesta.
Mutta siinä vaiheessa, kun hanke on saanut maanomistajien laajan kannatuksen ja kaupunki on käynnistänyt kaavoituksen, tilanne on hänen näkemyksensä mukaan toinen.
– Silloin hanke on katsottu toteuttamisen arvoiseksi ja vastaavan kaupungin linjauksia. Tällöin on hyvä olla valmius lähteä mukaan.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.
