Pentti Kinnunen tekee puuleluja yhteiseksi hyväksi

Ikkunalaudalla on pitkä rivi värikkäitä eläinhahmoja. Ne ovat aikajärjestyksessä, vuodesta 1994 vuoteen 2023. Rivissä on monenlaisia eläimiä: kissoja, koiria, kettuja, karhu ja yksi krokotiilikin.

Kaikki lelut ovat syntyneet lasten visioista, ja Pentti Kinnunen on antanut niille muodon. Puuleluja on myyty kirkon jokavuotisen suurkeräyksen, Yhteisvastuukeräyksen, hyväksi.

Kaikki alkoi, kun Kinnunen työskenteli Sodankylän seurakunnassa diakonina. Sodankylän kunta valmistautui vuonna 1993 kunnan satavuotisjuhliin ja etsi tapoja juhlistaa sitä.

Kinnunen sai idean tehdä lelusarjan, mutta Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Syntyi seitsemän eläinhahmoa. Yhtä niistä, poroa, jakoivat myöhemmin tosin Jääkäriprikaati ja Sodankylän kunta liikelahjanakin.
Sittemmin Yhteisvastuukeräyksen hyväksi syntynyt lelukatras on kasvanut 23 hahmoon.

Mallit syntyvät lasten piirustuksista

Puulelu syntyy aina lapsen piirroksen pohjalta. Vuosien varrella on järjestetty useita piirustuskilpailuja. Ehdotusten pohjalta ovat löytyneet mallit puuleluille.

Nykyisin Oulussa asuva Kinnunen tekee prototyypin lelusta ja käy aina hyväksyttämässä sen piirroksen tekijällä.

Kaikki lapset ovat hyväksyneet mallit tähän mennessä. Sitä loistetta lasten silmissä, kun he näkevät oman piirroksensa konkreettisena esineenä, ei voi Kinnusen mukaan sanoin kuvailla.

Pentti Kinnunen on koonnut jokaisesta mallista perustiedot kansioon. Siellä on kuvat alkuperäisistä piirroksista, piirroksen tekijän nimi ja ikä.

Yli kolmenkymmenen vuoden aikana aiheesta julkaistut lehtijutut ovat myös tallessa. Alkuaikoina elettiin lamavuosia.

– Yhteisvastuukeräyksen toteuttaminen Sodankylässä oli ollut aika kuivakasta, mutta kun ihmiset innostuivat ideoimaan, saimme puuleluista uutta vauhtia, Kinnunen muistelee.

Alusta alkaen Kinnunen on toivonut, että lelujen tekeminen ja koko Yhteisvastuukeräyksen toteuttaminen olisi niin kaikkien seurakunnan työntekijöiden kuin eri ikäisten seurakuntalaisten yhteinen juttu.

– Idea ei ole vain myydä jotain tuotetta, vaan saada ihmiset mukaan tekemään hyvää.

Idea ei ole vain myydä jotain tuotetta, vaan saada ihmiset mukaan tekemään hyvää.

Esimerkiksi, kun keräyskohteena olivat työttömät, Kinnunen ohjasi lelujen tekoa työttömien pajalla.

Juhlanäyttely esillä helmikuun ajan

Pieksänmäeltä syntyisin oleva Pentti Kinnunen kertoo, että puutöiden teko on hänelle hyvin luontaista.

– Elin lapsuuteni maalaisympäristössä, jossa vielä 1950-luvulla elettiin vuosisadan alun agraariyhteiskunnan aikaa. Kaikki tehtiin itse puusta.

Vuosien varrella on Kinnusen käsistä syntynyt erilaisiin yhteisvastuutapahtumiin myös muita vempaimia, jotka ilostuttavat niin lapsia kuin aikuisia. Esimerkkinä toimikoon kilpailu puisen jättihyrrän pyörittämisessä.

– Kun suomalainen mies alkaa leikkiä, niin se on totista kisailua, Kinnunen naurahtaa.

Kun suomalainen mies alkaa leikkiä, niin se on totista kisailua.

Puueläinhahmot näkyvät myös pehmeän, pyöritettävän jättinopan kuvioinneissa ja pitkän punaisen puulaatikon kannessa. Se pitää sisällään arpajaispalkintoja, joista iso osa miniversioita puuleluista ja hyrrästä.

Myös kynä ja sivellin pysyvät Kinnusen käsissä, se näkyy tulevana sunnuntaina Pyhän Luukkaan kappelilla Oulussa avautuvan 30-vuotisjuhlanäyttelyn mainoksissa.

Helmikuun loppuun asti nähtävillä olevan näyttelyn tunnuskuva on värikäs maalaus, jossa kaikki vuosien aikana luodut hahmot ovat Nooan arkin kyydissä. Toinen mainos taas on mustavalkoista sarjakuvatyyliä.

– Ajattelin, että tämä voisi olla nuoriin vetoava, Kinnunen pohtii.

Terveysongelmat veivät luomisvoiman vuosiksi

Ilman ongelmia kolme vuosikymmentä puulelujen tekemistä ei ole sujunut.

– Vuosi 2001 katkaisi aasin selän, Kinnunen toteaa dramaattisesti.

Lentokoneessa Kinnusen päähän ylähyllyltä iskeytynyt matkalaukku aiheutti niskavamman ja toi mukanaan vuosien kivut. Vamma on kuitenkin helpottunut kuntoutuksen ja uusien työtapojen opettelun myötä.

Yhtään uutta puulelua ei syntynyt ennen kuin Kinnunen vuonna 2009 jäi eläkkeelle diakonin työstä.

Puueläinten pariin Pentti Kinnunen palasi Ouluun muutettuaan. Vuonna 2015, 2016 ja 2017 Tuiran seurakunnassa julkistettiin uusi eläinhahmo joka vuosi.

Puulelut rakentuvat kolmessa eri paikassa

Eläinhahmoista ja niiden avulla tehdystä hyväntekeväisyydestä on vuosien varrella kerrottu paitsi myyjäisissä ja näyttelyissä, myös useiden koulutusten ja tapahtumien yhteydessä.

Puisia eläinhahmoja on tilattu muualle Suomeen ja ulkomaitakin myöten, mutta niiden tekeminen ei kuitenkaan ole levinnyt muualle Suomeen.
Kinnusen mukaan ideaa ja valmiita malleja saisi kyllä hyödyntää.

– Se vaatii kuitenkin ihmisiä, joilla on taitoa ja näkyä näitä tehdä. Mielelläni antaisin tietoa eteenpäin.

Pentti Kinnunen aloittaa puueläinten teon Sodankylässä sijaitsevalla mökillä. Siellä hän tekee aihiot eläimiin. Niiden työstämistä hän jatkaa Oulun kristillisen koulun tiloissa kokoontuvassa seurakunnan puutyökerhossa ja loppuviimeistelyt kuten maalaus hoituvat kotona lukulampun valossa.

– Näiden teko tuntuu yhä mukavalta, vaikka olen näitä yli 30 vuotta tehnyt.

Yhteisvastuu on yhdessä tekemistä

Vuosia niin seurakunnan työntekijänä kuin sittemmin vapaaehtoisena Yhteisvastuukeräyksissä mukana ollut Kinnunen toivoo, että keräystä ei nähtäisi seurakunnissa ylimääräisenä työnä vaan mahdollisuutena, joka antaa omalle työlle uusia ulottuvuuksia.

Kampanjan toteuttaminen ei ole vain diakoniatyöntekijöiden tai nuorisotyöntekijöiden vastuulla, eikä sitä tulisi sellaiseksi lokeroida.

Yhteisvastuukeräys tarjoaa paljon tapoja luoda yhteisöllisyyttä. Aikoinaan nuorten palveluryhmää seurakunnassa vetäneen Kinnusen mukaan keräyksen kohteena oleva ikäluokka, eli nuoret kannattaisi ottaa vahvasti mukaan yhteisvastuutapahtumien suunnitteluun ja esiintyjiksi.

– Erilaiset kampanjat eivät ole myyntiä vaan hyvän tekemistä ja ihmisten innostamista varten. Niin myös Yhteisvastuu.

• Lelunäyttelyn avajaiset sunnuntaina 11.2.2024 kello 10 messun jälkeen Pyhän Luukkaan kappelissa (Yliopistokatu 7, Oulu).
  Näyttely avoinna 29.2. asti ma klo 9–16, ti-pe klo 9–14.