Tutkimus selvittää, millaisia esineitä laitamme arkkuihin

Millaisia esineitä laitetaan mukaan arkkuun tai hautaan ja miksi? Tätä selvittää parhaillaan väitöskirjatutkija Elsa Salonen.

Kuolemaan liittyvät tutkimusteemat ovat kiinnostaneet Salosta jo aiemminkin.

– Ehkä kuoleman aihepiiri tulee minulle jollakin tapaa ”perintönä”, Salonen miettii. Hänen äidinäitinsä oli hautaustoimistoyrittäjä ja Salosen oma äiti toimi siellä apuna.

– Äitini piti hautausmaita kauniita ja kiehtovina paikkoina ja niiden kauneutta hän halusi välittää myös minulle. Olen pienestä pitäen kulkenut äidin mukana hautausmailla ja opintojen ohessa olen ollut niillä kesätöissäkin.

Maisterin tutkintoa varten vaadittavan pro gradu -tutkielman aiheena Salosella oli vainajan katsomisen kokemukset. Aiheen hän löysi nettikeskustelun, jossa ihmiset pohdiskelivat, pitäisikö läheistä vainajaa mennä katsomaan ennen hautaamista.

Gradua tehdessään Salonen luki ihmisten kertomuksia siitä, miten he käydessään katsomassa vainajaa saattavat sujauttaa arkkuun jonkin esineen tai kukkia. Kirjoittajat kuvailivat myös sitä, miten he pukivat läheisiään arkkuun. Salonen huomasi aiheen kiinnostavaksi ja löysi tästä aiheen väitöskirjalleen.

Arkkuesine – jotakin aivan uutta vai tosi tuttua?

 Jo ennen kuin aineistonkeruu väitöskirjatutkimusta varten viime vuonna alkoi, Salonen kuuli ihmisten kanssa keskustellessaan ihmettelyä siitä, että aivan oikeastiko Suomessakin joku laittaa arkkuun esineitä. Toisaalta joissakin suvuissa käytäntö tuntui olevan hyvinkin tuttu ja pitkäaikainen.

– Hautaustoimistoyrittäjien mukaan arkkuihin on kautta aikojen laitettu esineitä ja he myös kertovat asiakkailleen tällaisesta mahdollisuudesta.

Luonteva hetki esineen laittamiseen on silloin, kun vainajaa käydään katsomassa ennen hautaamista.

Jos läheiset eivät itse halua katsoa vainajaa ennen hautaamista, esineen laittamisen arkkuun voi antaa hautaustoimiston työntekijän tehtäväksi.

Luterilaisuudessa ei ole mitään vakiintunutta kaavaa, joka määrittelisi, mitä arkkuun voi laittaa.

 Ortodoksisissa hautajaisissa vainajan rinnalle asetetaan pieni ikoni. Vainajalla on kaulassaan risti ja päällä ohut kirjailtu kateliina. Otsaa kiertämään voidaan laittaa ”voitonseppele” eli paperinauha, jossa on teksti ”Pyhä Jumala, pyhä väkevä, pyhä kuolematon, armahda meitä”.

– Luterilaisuudessa ei ole mitään vakiintunutta kaavaa, joka määrittelisi, mitä arkkuun voi laittaa. Se jättää tilaa mielikuvitukselle, Elsa Salonen sanoo.

– Osaa ihmisistä askarruttaa, onko esineiden laitto arkkuun niin sanotusti sopivaa, koska se ei ole kiinteä osa luterilaista hautaamisen perinnettä.

– Joissakin tähän mennessä tulleissa vastauksissa kerrotaan, että esineen laitto arkkuun ei ole omassa suvussa kulkeva tapa. Silti arkkuesine on saattanut tuntua henkilökohtaisesti tärkeältä.

Esineiden laittaminen hautaan ei ole pelkästään nykyajan tapa. Esimerkiksi rautakauden haudoista on löydetty muun muassa koruja, työkaluja, aseita ja rahaa.

Mummon taivasmatkalle mukaan kuva lastenlapsista

Nykyajan hautajaisissa arkkuun voi päätyä esimerkiksi kirje, piirustuksia tai leluja.

– Arkkuun laitetaan jotakin, mikä kertoo edesmenneen persoonasta, harrastuksesta, työura tai ylipäätään eletystä elämästä.  Yleensä esineet liittyvät asioihin, jotka olivat edesmenneelle tärkeitä tai asioihin, jotka yhdistivät edesmennyttä ja tämän läheisiä.

Esineiden tulisi olla maatuvia.

– Suomalaisten kansanuskon aikana näkyi suoremmin, kuinka vainajalle laitettiin mukaan esineitä, joita ajateltiin tarvittavan taivasmatkalla. Tällaista matkalle mukaan -ajattelua on tietyllä tapaa nähtävissä edelleen: esimerkiksi mummolle saatetaan laittaa arkkuun mukaan valokuva lastenlapsista.

Taivassukissa makuulle viimeiseen leposijaan

Salosta kiinnostaa kuulla paitsi arkkuesineistä myös siitä, miten vainaja puetaan arkkuun.

Usein vainajalle halutaan ”taivassukat” eli villasukat, jotka on valmistettu tai hankittu nimenomaan hautaamista varten.

– Villasukkien neulominen voidaan ajatella eräänlaisena surutyönä. Ihminen, joka tietää omaisen lähestyvästä kuolemasta, voi sukat tekemällä valmistautua tulevaan kuolemaan. Myös esimerkiksi kuolemaan johtavaa sairautta sairastava saattaa itse neuloa taivassukat itselleen.

Mikä esine, kenelle ja miksi?

• Onko sinulla kokemuksia tai ajatuksia arkkuun tai hautaan asetettavista esineistä? Kenen arkkuun tai hautaan asetit esineen? Mikä esine oli ja miksi halusit laittaa sen vainajan mukaan?
• Uskontotieteellinen väitöskirjatutkimus kerää tietoa arkku- ja hautaesineistä ja niihin liittyvistä kokemuksista. Osallistua voi myös kertomalla, onko itsellä jokin arkku- tai hautaesineeseen liittyvä toive.
• Tutkimukseen voi osallistua verkkolomakkeella (https://blogs.helsinki.fi/arkkuesine/), sähköpostilla (elsa.salonen@helsinki.fi) tai kirjeellä (Elsa Salonen, PL 59, 00014 Helsingin yliopisto).
• Vapaamuotoisia, omin sanoin kirjoitettuja tekstejä kerätään ainakin toukokuun loppuun saakka.