Virret ottavat kantaa rauhan puolesta

Nyt päivä laskee, pilvi peittää / jo taivaanrannan tummuvan. / Myös huomispäivä varjon heittää, / se kertoo myrskyn nousevan.

Musiikintutkija, pappi ja kanttori Samuli Korkalainen löysi virren 369 parisen vuotta sitten, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Virren kielikuvat iskivät Korkalaiseen, sillä niin osuvasti ne puhuivat tunteista, joita moni saattoi kokea juuri tuolloin – hämmentävällä ja ahdistavalla hetkellä.

Korkalainen kertoo, että virren 369 on säveltänyt ukrainalaissyntyinen Dimitri Bortnjanski. Sanat taas on kirjoittanut virolainen Martin Lipp vuonna 1923 ollessaan vakavasti sairaana.

– Virren koskettavuus sodan syttymishetkellä tulee juuri yhteydestä Viroon. Venäjän hyökkäys on ollut naapurimaassamme varmasti suurempi huolenaihe kuin se on kenties ollut meidän suomalaisten parissa.

Virsi 369:1-2
Nyt päivä laskee, pilvi peittää
jo taivaanrannan tummuvan.
Myös huomispäivä varjon heittää,
se kertoo myrskyn nousevan.
Vaan nytkin kaikkeen pelkoon, vaivaan
on Isä luonut armotaivaan.

 

Hän Kristuksessa, Pojassansa
on rakastanut minua,
myös minulle hän armostansa
on suonut paikan taivaassa.
Kun myrsky saartaa sydäntäni,
ei väisty Kristus viereltäni.

Pitäisikö rauhanvirsiä säveltää lisää?

Virttä 369 ei ole luokitettu virsikirjassa rauhanvirreksi, jollaisia ovat esimerkiksi virsi 587 Terve Rauha suloinen ja virsi 589 Rauhan Herra, siunaa meitä.

Vaikka virsikirja ei sisällä rauha-aiheisia virsiä kymmenittäin, Korkalainen sanoo, että hyviä rauhanvirsiä on riittävästi – kunhan vain ne löydettäisiin ja niitä seurakunnissa ahkerasti laulettaisiin.

Silti Korkalaisen mukaan rauha voisi olla enemmänkin virsien aiheena. Hän pohtii, mietittiinkö virsikirjaa uudistaessa 1980-luvulla edes mahdollisuutta, että Euroopassa sodittaisiin joku päivä, ja seurakunta rukoilisi rauhaa virsien sanoilla.

Korkalainen kysyy, voisiko meilläkin olla, kuten monissa muissa maissa, virsiä, jotka syntyvät ajankohtaiseen tarpeeseen jäämättä välttämättä elämään ”ikuisiksi ajoiksi” virsikirjan virtenä.

– Tällä tarkoitan virsiä, joihin olisi kirjoitettu ajankohtainen teksti, mutta sävelmä voisi olla helppo, ehkä entuudestaan tuttu – ja siksi helposti veisattavissa. Tarvitseeko kaikkien virsien välttämättä olla teoksia, joiden elinkaari on satoja vuosia?

Virsi 369:2-3

Siis tahdon Herran käsiin antaa
myös ahdistukset synkimmät.
Hän syyllisyyden kauhut kantaa,
kun kuiluistaan ne hyökkäävät.
Hän ohjaa tielle tasaiselle,
vie lähteillensä, laitumelle.

 

Oi Paimen, valvo kulkuani,
kun ristin taakka näännyttää,
niin etten luovu uskostani,
en masennuksen kouriin jää.
Sen uskon: ahdistus kun kohtaa,
se lähemmäksi Isää johtaa.

Rauhaa maailmaan ja rauhaa sydämeen

Korkalaisen mukaan virsikirjassa sana rauha toistuu usein, mutta kaikissa yhteyksissä se ei viittaa rauhaan sodankäynnin vastakohtana.

– Rauha saattaa tarkoittaa rauhaa Jumalan kanssa tai ihmisen sisäistä rauhaa. Taistelulla taas voidaan viitata hengelliseen kamppailuun, synnin sotaan, eikä aseelliseen konfliktiin.

Samuli Korkalaisen mukaan rauha voisi olla enemmänkin virsien aiheena.

Korkalainen mainitsee esimerkin virrestä, joka on kenties ajankohtaisempi kuin vuosikymmeniin. Tässä virressä rauhasta rukoileminen tarkoittaa konkreettista rauhaa. Virressä 536 pyydetään rauhaa isänmaahan:

Rauha sinun armostasi / isänmaata suojatkoon. / Estä riidat, vääryydet, sodat, onnettomuudet.

– Vaikka maailmalla käydään sotia koko ajan, meillä on oikeus rukoilla rauhan säilymistä myös omassa kotimaassamme.

Korkalainen ottaa myös esimerkin virrestä, jossa katse on keskelle sodan melskettä. Monille tutussa Kuule Isä taivaan -virressä pyydetään, ettei Isä unohda lapsia sodan jaloissa:

Rauha anna, / viha sammuta, / siunaa koko maailmaa.

Yksi nykyisen virsikirjan suosituimmista virsistä käsittelee juuri rauhaa. Lisävihko toi vuonna 2015 seurakunnan veisattavaksi eri kielillä alun perin palestiinalaisen rauhanvirren Rauhan Herra, suo rauhaa.

Korkalaisen mukaan virren 918 englanninkielisessä käännöksessä pyyntö Jumalalle on selkeästi ilmaistu: Send peace on our world. Lahjoita rauha maailmaamme.

Rukous suomennettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000 ilmestyneeseen Toivon lauluja -lauluvihkoon. Suomennoksen yhteydessä todettiin, että seurakunnan keskeinen tehtävä on rukoilla rauhaa sotien ja riitojen runtelemaan maailmaan.

Seurakuntamestari haluaa laulaa rauhan puolesta

Haukiputaan seurakuntamestarille, kuoroharrastaja Rauno Kinnuselle rauhanvirret ja rauhanaate ovat mieluisia.

Hän on osallistunut ahkerasti muun muassa rauhantyötä esillä pitävään Loviisan rauhanfoorumi -tapahtumaan, jossa rauha on ollut esillä myös virsikirjan rauhanvirsien näkökulmasta.

Kun väkivallan vastainen Kinnunen ryhtyy puhumaan rauhasta, hän toteaa melkeinpä ensimmäisenä ”että rauha alkaa ihmisten hyvästä kohtelusta”.

– Rauhan säilymiseksi on etsittävä vaikka vain pientä yhteistä nimittäjää eri tavoin ajattelevien kesken. Rauhaan pyrkiminen on aina arvokasta ja sen tavoittelemista tulee lisätä määrätietoisesti.

Rauno Kinnuselle rakas rauhanvirsi on virsi 591.

– Se, että jollakulla on eri näkemys kuin itsellä, ei ole vaarallista eikä uhkaavaa. Toimeen tuleminen on meistä kaikista kiinni.

Pärjäämistä helpottaa se, kun maltamme perehtyä erilaisten näkemysten perusteluihin.

Rauno Kinnuselle rakas rauhanvirsi on virsi 591, jonka ensimmäisessä säkeistössä puhutaan uudesta taivaasta ja uudesta maasta:

Uudet taivaat, uuden maan / sanassaan Herra luvannut on kerran luoda. / Pelastuksen päivä on, / loppuu sota armoton, / rauhan aika astuu maassa voimaan.

– Tuota virttä laulan mielelläni. Virsi katsoo jo uuteen aikaan, jolloin miekat ja keihäät murskataan:

Luotujensa kodiksi / Luoja maansa tarkoitti / eikä epätoivon erämaaksi.

Pitäisikö kirkossa laulaa Rauno Kinnusen mielestä nykyistä enemmän rauhanvirsiä?

– Kyllä niitä enemmänkin voisi veisata. Kun seurakunta Haukiputaalla veisasi Venäjän hyökkäyssodan alkaessa virttä Rauhan Herra, suo rauhaa, oli se vaikuttava, hieno kokemus.

– Rauhanvirsien veisaaminen on kannanotto rauhan puolesta.