Kolumni | Pekka Asikainen: Kompassi ja kompassio

Ensimmäinen adventtiviikko on pian takana.

Viikon päähenkilö on korven profeetta Johannes Kastaja.

Samalla katse suuntautuu jo huomiseen, Suomen itsenäisyyspäivään. Näiden kahden etapin välillä on hieno jännite.

Johannes Kastaja kehottaa meitä asettamaan oman elämänkompassin Jumalan sanan kartalle ja tutkimaan elämän suuntaa.

Mitkä asiat sinun elämässäsi kaipaavat suunnan muutosta tai jopa täyskäännöstä?

Parannuksen tarvetta meistä jokaisesta varmasti löytyy.

Parannuksen tarvetta meistä jokaisesta varmasti löytyy.

Pohdiskelun ohella on hyvä muistaa Johanneksen pääviesti. Johanneksen sormi ei kohdistukaan sinuun tai minuun.

Hän osoittaa Kristusta, Jumalan Karitsaa, joka ottaa pois maailman synnin.

Johannesta ja itsenäisyyspäivää yhdistää suunnan tarkistaminen. Kompassin suuntaa on tarkistettava ja katsottava rohkeasti eteenpäin.

Tarvitsemme realistista optimismia, joka kompassin tavoin osoittaa meille suuntaa eteenpäin.

Kompassin lisäksi tarvitsemme kompassiota, myötätuntoa.

Kompassin lisäksi tarvitsemme kompassiota, myötätuntoa. Suunta sydämen myötätunnolla täydennettynä kuuluu meidän jokaisen vastuulle.

Kompassio on yhteisessä suunnassa pysymistä ja toisten auttamista. Erityisesti kriisiaikoina pehmeät asiat ovat kovia asioita.

Maanpuolustuksella ja myötätunnolla on paljon yhteistä. Meillä on velvollisuus puolustaa heikkoja pahan edessä niin sodan kuin rauhankin aikana.

Tarvitsemme luottamuksen ilmapiiriä tässä maailmassa – luottamusta toisiimme ja viranomaisiin.

Luottamusta tarvitaan jokaisella tasolla. Sitä tarvitaan parisuhteessa, perheessä ja ystäväpiirissä. Sitä tarvitaan työpaikalla ja järjestötoiminnassa.

Meillä elämän suuntana saa olla eteenpäin ja ylös. Mutta Jumalan suunta on taakse ja alas. Jumalan kompassio ihmistä kohtaan kiteytyy ristin sovituksessa.

Ristin pystypuu kertoo siitä, että Jumala on Kristuksessa tehnyt kaiken meidän puolestamme, jotta meillä olisi toivo tässä ja tulevassa elämässä.

Sanoma on selkeä: olet elämäntilanteesta huolimatta yksilönä hyväksytty pysyvästi. Sitä sanotaan armoksi.

Armo vapauttaa meidät palvelemaan lähimmäisiä ja isänmaata sekä edistämään rauhan ja hyvän toteutumista.

Armo vapauttaa meidät palvelemaan lähimmäisiä ja isänmaata sekä edistämään rauhan ja hyvän toteutumista niin omassa lähipiirissä kuin suuremmissakin ympyröissä.

Ristin poikkipuu kertoo ihmisten myötätunnosta toisiaan kohtaan. Se on meidän tehtävämme. Risti ei ole Suomen lipussa sattumalta.

Yksi itsenäisyyspäivän teksteistä kertoo kristityn hengellisestä täyspakkauksesta.

Paavali kehottaa efesolaiskirjeessä ottamaan Jumalan hengellinen taisteluvarustus: ”Seiskää lujina! Kiinnittäkää vyöksenne totuus, pukeutukaa vanhurskauden haarniskaan ja sitokaa jalkineiksenne alttius julistaa rauhan evankeliumia.”

Paavalin tarjoamassa täyspakkauksessa on hyvä suunnistaa eteenpäin. Kompassi ja kompassio: suunta ja sydän. Pidetään yhdessä niistä kiinni.

Kirjoittaja on Suomen puolustusvoimien kenttäpiispa