”Kristitty ei elä uhkarohkeasti”

Ekumeniikan professori Risto Saarinen Helsingin yliopistosta, millaisia näkökulmia kirkot tuovat rokotekeskusteluun?

– Kaikki suuret kirkkokunnat ja maailmanuskonnot – islam, juutalaisuus ja kristinusko – kannattavat rokotteiden ottamista. Esimerkiksi katolinen kirkko on hyvin rokotemyönteinen kannanotoissaan. 

Voiko kristinuskosta löytää korostuksia, jotka antavat pontta rokotevastaisuudelle tai rokotemyönteisyydelle?

– Kristillinen etiikka on lähimmäisenrakkauden ja yhteisen vastuun etiikkaa. Yhteinen hyvä on kristityille tärkeä arvo. Rokotuksien avulla voimme huolehtia siitä, että elämä jatkuisi mahdollisimman normaalisti esimerkiksi niin, että lapset ja nuoret voisivat käydä koulua tavalliseen tapaansa. 

– Åbo Akademin rokotevastaisuutta käsittelevässä tutkimuksessa kävi ilmi, että rokotekielteiset ovat moninainen joukko ihmisiä. Katsomukset ja aatteet sinänsä eivät vaikuta heidän kantoihinsa, vaan pikemmin sosiaaliset verkostot ja tarve tehdä omaan elämään sopivia yksilöllisiä ratkaisuja. 

– Valistustyön ja rokotekattavuuden saavuttamisen vaikeutena näen juuri sen, että rokotevastaisen asenteen saarnaajat esimerkiksi sosiaalisen median keskustelupalstoilla ottavat yleensä  itse tarvittavat rokotukset. He ovat siis aivan eri joukko kuin se, joka ei halua, uskalla tai viitsi ottaa rokotetta. Näitä muiden yläpuolelle asettuvia saarnaajia ja humpuukimaakareita vastaan yhteiskunnan tulisi asettua tiukasti. Varsinaiset rokote-epäröijät olisi kohdattava ilman ylenkatsetta. 

Risto Saarinen

Oulunsalon kirkkoherra Petri Satomaa, miksi olet halunnut Facebook-sivullasi kannustaa rokotteen ottamiseen? Toteat viestissäsi: ”Rokote suojaa itseä ja lähimmäisiä. Periaatteellinen rokottamattomuus on samalla valinta oman toimintaympäristön rajaamiseksi. Vapauteen kuuluu myös vastuu.”

– Kirjoitin sen, koska luotan rokotteeseen, sen kehittäjiin ja rokotteen antamaan suojaan. Halusin hoksauttaa siitä, että meillä on vapauden lisäksi myös vastuu itsestämme ja lähimmäisistä. 

– Jos tekee periaatteellisen ratkaisun kieltäytyä rokotteesta, täytyy samalla tyytyä siihen, että ei voi mennä sellaisiin paikkoihin, joissa vaaditaan koronapassia. Se ei ole syrjintää, vaan turvallisen tilaisuuden järjestämistä heille, jotka ovat huolehtineet omista rokotuksistaan. Kyse on enemmistön oikeudesta.

Liittyykö itselläsi hengellisiä perusteita rokotteen ottamiseen?

– Minulla ei ole hengellisiä perusteita rokottamiseen. Rokotuksen ottamiseen saa kyllä tukea hengellisestäkin näkökulmasta: kristityn perusolemukseen kuuluvat kunnioitus esivaltaa kohtaan, luottamus Jumalaan ja asiantuntijoihin, joille on annettu viisautta vaikean asian ratkaisemiseksi. Kristitty ei elä uhkarohkeasti eikä ota elämää omaan hallintaansa.

Petri Satomaa (Kuva: Sanna Krook/Kirkon kuvapankki)

Oululaisten rokottamiseen viime kuukausina osallistunut sairaanhoitaja Päivi Tuomivaara, mikä on oma näkemyksesi koronarokotteesta?

– Meillä on käytössä useita rokotteita, jotka suojaavat vakavalta koronataudilta ja melko hyvin myös ehkäisevät sen tarttumista. Koronarokote onnistuttiin kehittämään nopeasti hyödyntämällä aiemmin kehitetystä Sars-rokotteesta saatua tietoa.

– Rokote on läpikäynyt kaikki vaadittavat vaiheet ja sen teho sekä turvallisuus on varmistettu ennen käyttöön ottamista. Tiedän, että ei ole olemassa yhtään lääkeainetta, josta ei tule jonkinlaisia haittavaikutuksia osalle ihmisistä. Ajattelen, että koronarokote on välttämättömyys, jotta tämä pandemia voitettaisiin. 

– Elämä on valtavan suuri lahja ja rokotteella voimme suojella elämää. 

Olet suurperheen äiti. Millaisia keskusteluja rokotteesta olet äitinä käynyt lapsiesi ja muiden läheistesi kanssa?

– Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että omista nuoristani kukaan ei epäröinyt rokotteen ottamista. Mediassa rokotteesta on puhuttu paljon, ja se jo sellaisenaan tuo oman jännityksensä myös rokotetilanteeseen. Medialukutaitoa on hyvä opettaa lapsille ja nuorille tämänkin asian kohdalla: kaikki mikä tulee netissä eteen ei ole totta. 

– Keskustelimme myös rokotuksen riskeistä. Joku nuoristamme totesi, että huomattavasti suurempiakin riskejä on tullut elämässä otettua. Jokainen haittavaikutus on harmillinen eikä niitä toivo kenellekään. 

– Vanhempana koin velvollisuudekseni suositella rokotetta ja mahdollistaa sen saamisen.   Lähipiirissäni rokote on otettu lähes poikkeuksetta. 

Millaisia näkemyksiä kuulet muilta vanhemmilta, kun he pohtivat rokotteen ottamista?

– Teen työtäni koronarokotuspaikalla ja minulta on usein kysytty, minkälainen kuva minulle on tullut rokotteen turvallisuudesta. Olen todellakin voinut suositella rokotetta sillä kokemuksella, joka minulle on tullut yli puolen vuoden aikana.

– Tunnen muutamia, jotka ovat päättäneet, etteivät ota rokotetta. En osaa yhdistää heidän rokottamattomuuttaan mihinkään poliittiseen tai uskonnolliseen ryhmään. Ennemmin yhdistäisin heihin vaihtoehtoisen lääketieteen. 

– Joskus ihmisten pelko liittyy itse rokotustilanteeseen. Rokotuskammo on mahdollista huomioida: pienellä rohkaisulla pelko on yleensä voitettu. 

Mitä haluaisit sanoa heille, joiden mielestä koronarokotteen ottamatta jättäminen on jokaisen oma asia?

– Rokottaminen on toki vapaaehtoista ja on olemassa ihmisiä, jotka eivät voi ottaa rokotetta terveydellisistä syistä. Ajattelen kuitenkin, että koronarokote on valtava mahdollisuus pandemiaa vastaan. Mahdollisuuden hyödyntäminen on kansakuntamme yhteinen asia. 

– Rokote yksinkertaisesti suojaa meitä itseämme, mutta myös kanssaihmisiämme. Olen sanonut, että meitä on jo muutama sukupolvi, jotka emme ole kokeneet sotaa. Emme ole nähneet menetyksiä, joita meitä vanhemmat ovat. 

– Käsillä oleva pandemia on meidän sotamme, joka meidän pitäisi käydä yhdessä rintamassa. Ajattelen myös, että rokotteen ottaminen on kuuliaisuutta ja kunnioitusta esivaltaa kohtaan, kuten rajoitusten ja suositusten noudattaminenkin.

– Olen harmissani,  kun näen, että rokoteasia rikkoo perheiden ja läheisten välejä. Silloin mielestäni oma oikeassa oleminen ja oma mielipide ovat tärkeämpiä kuin rakkaat lähimmät ihmiset. Toisten ihmisten kunnioittaminen on tärkeää myös tämän asian kohdalla.

Päivi Tuomivaara (Kuva: Riitta Hirvonen)