Maallikkoedustus vahvistui Tuiran seurakunnassa

Tuiran seurakuntaneuvosto on ottanut käyttöön kahden puheenjohtajan mallin.  Kirkkoherra Niilo Pesonen ja varapuheenjohtajana toiminut Teija Kähkönen johtavat tästä lähtien neuvoston kokouksia vuorotellen.

Perinteisesti kirkko- ja seurakuntaneuvostoja johtaa kirkkoherra, mutta kirkkolain mukaan myös maallikko voi toimia neuvoston puheenjohtajana.

Osassa seurakuntia näin jo onkin, mutta Oulun seurakuntayhtymässä Tuira on tällä hetkellä ainoa, joka hyödyntää lain tarjoamaa mahdollisuutta.

Maallikon tarttuminen puheenjohtajan nuijaan edellyttää kirkkoherran hyväksyntää ja ratkaisun takana on oltava neuvoston enemmistö.

Tuiran seurakuntaneuvostossa uusi käytäntö syntyi Niilo Pesosen aloitteesta. Neuvosto oli vuorottelevan puheenjohtajuuden takana yksimielisesti.

Pieni teko, iso ele

Teija Kähkönen arvostaa Pesosen halua jakaa puheenjohtajuus luottamushenkilön kanssa.

– Ehkä muutos on lopulta pieni asia käytännössä, mutta eleenä iso arvostus. Se on luottamuksen osoitus minua ja samalla muitakin seurakuntavaaleilla valittuja luottamushenkilöitä kohtaan.

– Mallin käyttöön ottaminen viestii aidosta halusta ottaa maallikot mukaan seurakunnan hallintoon.

– Minulle puheenjohtajuus tuo lisää työtä, mutta näin seurakuntaneuvostossa käsiteltävät asiat tulevat lähemmäksi ja perehdyn niihin aiempaa aikaisemmassa vaiheessa.

Uudistus on voimassa kaksi vuotta. Se raukeaa, jos puheenjohtajina toimivat henkilöt vaihtuvat.

Puheenjohtajuus esillä myös kirkolliskokouksessa

Niilo Pesonen toteaa järjestelyn vahvistavan hyvällä tavalla luottamushenkilön roolia.

– Muutos ei vaikuta kirkkoherran kokonaisvastuuseen seurakunnan toiminnasta. Hän edustaa edelleen piispallista kaitsentaa seurakunnan hallinnossa.

Viime toukokuussa kirkolliskokouksessa käytiin vilkasta keskustelua edustaja-aloitteesta, jossa haluttiin vahvistaa maallikkoedustusta seurakunnissa. Aloitteen mukaan käytännössä se tapahtuisi niin, että seurakuntia muistutettaisiin käyttämään varapuheenjohtajaa eli maallikkoa kirkko- ja seurakuntaneuvostojen puheenjohtajana kirkkoherran sijasta.

Aloite lähetettiin lopulta käsiteltäväksi kirkolliskokouksen hallintovaliokuntaan.