Pääkirjoitus: Aloitetaan leikkimielinen yhteispaasto

Tänä talvena olen päässyt pelaamaan höntsälätkää. Edellisen kerran olen säännöllisesti kiekkoillut joskus kouluvuosina. Käynnit ulkojäillä ovat tuoneet sisältöä koronarajoitusten ohjaamaan arkeeni.

Saksan luterilaiset ja reformoidut kirkot starttaavat paastonaikaan kampanjalla Sieben Wochen ohne Blockaden. Suomeksi se tarkoittaa Seitsemän viikkoa ilman esteitä.

Ideana on elää yhteisöllisesti seitsemän paastoviikon aika ennen pääsiäistä. Saksassa, kuten monessa muussakin maassa, kokoontumisrajoitukset sallivat tiukimmillaan vain yksittäisten ihmisten kohtaamisen.

Tämänvuotisen paastokehotuksen pointti on, että rajoituksista huolimatta elämässä tulee olla leikkiä, iloa ja yhteisöllisyyttä.

Paaston aikana korostuu helposti oman elämän ruotiminen. Paastoon on perinteisesti kuulunut luopuminen esimerkiksi lihasta ja herkuista. Siihen on voinut kuulua myös yritys vapautua jostakin huonosta tavasta. Joillekin paasto on merkinnyt panostusta ympäristöystävällisempään elämäntapaan.

Kirkoissa vietettävään paastoon kuuluu olennaisesti Raamatun tekstien lukeminen ja rukous.

Mutta mitä pitäisi tehdä nyt, kun elämä on ollut pitkään yhden sortin sosiaalista paastoa?

Tänä vuonna voisimme ottaa paastonaikana tavoitteeksi yhteyden luomisen yksinäisyydestä kärsiviin. Se alkaa hyvässä hengessä tapahtuvasta lähestymisestä. Avoimella mielellä sopivat keinot keksitään. Kunnioittava huumori syventää tuttavuutta.

Samanlaista hyväntuulista yhteisöllisyyttä ilmaisevat somepäivityksissä esiintyvät korona-ajan harrasteet: villapaitojen valmistus, käsitöiden teko ja muut uudelleen löydetyt puuhat. Jaettu ilo on enemmän.

Tulevien paastoviikkojen painotus voisi olla leikkimielisessä yhdessä elämisessä.

Kirjoittaja on Oulujoen kirkkoherra