Puheenvuoro: Prikka kiertoon -hanke tekee hyvää sekä ympäristölle että ihmisille

Elämme maailmassa, jossa ilmastonmuutos ja sen hillitsemiseksi tehtävät toimet ovat äärimmäisen kriittisiä ja tärkeitä.

Kun aloitin agrologin opintoni, toiveenani oli, että saisin tehdä töitä ympäristöön ja ilmastoon liittyvien asioiden parissa. Pienen lapsen äitinä olen viime aikoina pohtinut entistä enemmän, minkälaisen maailman jätämme jälkeemme tuleville sukupolville.

Toiveenani oli, että saisin tehdä töitä ympäristöön ja ilmastoon liittyvien asioiden parissa.

Kun sain toimeksiannon selvittää Prikka kiertoon -hankkeen ilmastovaikutuksia, tartuin siihen innolla. Määritin muun muassa suuntaa antavat hiilijalanjäljet hankkeen logistiselle kuljetukselle sekä hankkeessa syntyvälle biojätteelle.

Prikka kiertoon on Helsingin Diakonissalaitoksen hallinnoima ESR-hanke, jossa osatoteuttajina ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun Diakonissalaitos, Oulun kaupunki ja Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä.

Hanke kerää kaupoilta, leipomoilta, kouluilta ja päiväkodeilta tulevaa elintarvikehävikkiä.

Hanke kerää kaupoilta, leipomoilta, kouluilta ja päiväkodeilta tulevaa elintarvikehävikkiä ja kuljettaa sitä Hiukkavaarassa toimivaan logistiikkakeskukseen, jossa hävikki punnitaan, tarkastetaan ja lajitellaan.

Kaikki käyttökelpoinen hävikki jatkaa keskukselta eri ruoka-aputoimijoille, missä se jaetaan ruoka-avuksi sitä tarvitseville. Ruoka-aputoimijoita ovat eri järjestöt, paikalliset asukastuvat ja seurakunnat.

Hanke ehkäisee toiminnallaan edelleen käyttökelpoisen ruoan joutumista biojätteeseen sekä jakaa keräämänsä ruoan ruoka-apuun. Hankkeella on myös työllistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus, sillä se tarjoaa esimerkiksi palkkatuki- sekä työkokeilupaikkoja.

Hiilijalanjälki on terminä tuttu monelle. Mutta mitä se todellisuudessa tarkoittaa?

Hiilijalanjälki on terminä tuttu monelle. Mutta mitä se todellisuudessa tarkoittaa?

Hiilijalanjälki voidaan määrittää mille vain, esimerkiksi valtiolle, yksilölle, yritykselle, tuotteelle tai yrityksen osalle.

Esimerkiksi jonkun tietyn tuotteen tai palvelun hiilijalanjälki koostuu siitä, kuinka paljon kasvihuonepäästöjä muodostuu sen tuottamisesta, kuluttamisesta sekä hävittämisestä.

Suomessa asuvan henkilön hiilijalanjälki on vuodessa keskimäärin 10 300 kg hiilidioksidiekvivalenttia (CO2ekv), joka on hiilidioksidin määrää kuvaava yksikkö. Se muodostuu esimerkiksi asumisesta, ruoasta ja liikkumisesta aiheutuvista päästöistä.

Prikka kiertoon -hankkeen toiminnan alkamisesta tulee tänä keväänä kaksi vuotta. Hanke on tehnyt koko tämän ajan töitä oman ympäristökuormansa pienentämiseksi.

Logistiikka on suunniteltu siten, ettei turhia ajokilometrejä synny.

Logistiikka on suunniteltu siten, ettei turhia ajokilometrejä synny ja biojätteen määrä on minimoitu hyödyntämällä osa ihmisille kelpaamattomasta biomassasta eläintilojen rehuksi. Tällä tavoin hanke on ottanut konkreettisia askeleita kohti pienempää hiilijalanjälkeä.

Vuonna 2022 hankkeen biojätteen hiilijalanjälki oli 648 kg CO2ekv. Ilman eläintiloille meneviä lahjoituksia hiilijalanjälki olisi ollut noin 3400 kg CO2ekv suurempi, ero on siis merkittävä.

Hiilijalanjäljen lisäksi selvitin, minkälaista hiilikädenjälkeä hanke tuottaa. Hiilikädenjälki kuvaa jonkun tuotteen, palvelun tai prosessin positiivista ympäristövaikutusta käyttäjälleen. Esimerkiksi jokin yritys voi tuottaa palvelua, joka auttaa pienentämään asiakkaansa hiilijalanjälkeä – tällöin yritys tuottaa positiivista hiilikädenjälkeä asiakkaalleen.

Hiilikädenjälki kuvaa jonkun tuotteen, palvelun tai prosessin positiivista ympäristövaikutusta käyttäjälleen.

Prikka kiertoon -hanke tuottaa positiivista kädenjälkeä sekä hävikkiruokaa lahjoittaville tahoille että ruoka-aputoimijoille.

Käytännössä hanke auttaa ruokaa lahjoittavia tahoja pienentämään hiilijalanjälkeään ehkäisemällä heillä syntyvää biojätettä ja jätteenkäsittelystä johtuvia päästöjä.

Myös ruoka-aputoimijoiden hiilijalanjälkeä hanke auttaa pienentämään toimittamalla ruokalahjoitukset suoraan ruoka-aputoimijoille, eikä heidän tarvitse yksitellen ajaa satunnaisesti mahdollisia ruokalahjoituksia noutamaan. Näin myös ruoka-aputoimijoiden hiilijalanjälki pienenee.

Prikka kiertoon -hanke on siis merkityksellinen monella tapaa. Erityisen näkökulman asiaan tuo se, että samanlaista keskitettyä toimintaa ei ole aiemmin ollut Oulun seudulla. Etelä-Suomessa toimii vastaavanlaisia toimintansa vakiinnuttaneita keskuksia, joita vetävät muun muassa kaupungit ja seurakunnat yhteistyössä. Onkin tärkeää, että toiminta saataisiin myös Oulun seudulla pysyväksi.

Onkin tärkeää, että toiminta saataisiin myös Oulun seudulla pysyväksi.

Ilmastonmuutoksesta ja aiheeseen liittyvistä teemoista käydään keskustelua maailmanlaajuisesti ja toimenpiteitä elinympäristömme suojelemiseksi tarvitaan kipeästi.

Jotta välttäisimme luonnonvarojen ylikuluttamisen, meidän jokaisen tulisi puolittaa oma hiilijalanjälkemme. Jokaisen meistä on tärkeää miettiä, kuinka omalta osaltamme voisimme ilmastokuormaa pienentää.

Yksittäisen henkilön on vaikea vastata näin globaaliin haasteeseen. Haluan kuitenkin uskoa, että toivoa paremmasta vielä on, ja jokaisen yksilön pienestäkin ilmastoa säästävästä teosta on hyötyä. Tällä tavoin pienistä puroista kasvaa iso joki.

Kirjoittaja on pian valmistuva agrologiopiskelija

Tutkimuksen taustaa

• Prikka kiertoon -hankkeen ilmastovaikutukset -selvitys on toteutettu Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä.
• Selvitykseen voi tutustua kaikille avoimessa opinnäytetöitä tallentavassa tietokannassa Theseuksessa. Lue koko lopputyö täältä.
• Hankkeen oppilaitosyhteistyöstä vastaa projektikoordinaattori (DIAK) Riitta Palovuori. Opinnäytteen ohjaavana opettaja on toiminut lehtori Titta Järveläinen.