Entä jos kaikki ylijäämäruoka vietäisiin yhteen varastoon?

Mikäli Ouluun tulisi kauppojen hävikkiruoan yhteen paikkaan kokoava logistiikkakeskus, seurakuntien mahdollisuus hyödyntää hävikkiruokaa paranisi.

Tätä mieltä on diakoniatyöntekijä Sami Riipinen, joka oli mukana keskuksen perustamista ehdottavassa Prikka-hankkeessa.

Tähän mennessä esimerkiksi Tuiran seurakunnassa ainekset kaikkeen jaettavaan ruokaan on ostettu suoraan kaupoista.

– Hävikkiruoan hyödyntämistä vaikeuttaa etukäteissuunnittelun haastavuus. Seurakunnilla ei ole suuria kylmäsäilytystiloja. Diakoniatyöntekijät haluavat kuitenkin olla varmoja, että apua hakeville on elintarvikkeita tai lämmintä ruokaa silloin, kun jako tai ruokailu on ilmoitettu tapahtuvaksi.

– Mikäli voisimme käyttää logistiikkakeskukseen varastoitavaa ruokaa, tietäisimme etukäteen, mitä on tarjolla ja suunnitella, kuinka voisimme käyttää sitä.

Hävikkiruoan kokoavassa keskuksessa nähdään useita etuja

Elokuussa päättynyt Prikka-hanke selvitti, kuinka kanta-Oulun alueella muodostuva käyttökelpoinen mutta hyödyntämättä jäävä ruoka saataisiin nykyistä tehokkaampaan käyttöön.

Hanke päätyi esittämään logistiikkakeskuksen perustamista Hiukkavaaraan. Hävikkiruoka kuljetettaisiin keskitetysti entisiin puolustusvoimien varastotiloihin. Sieltä se jaettaisiin ruoka-apua antaville tahoille kuten seurakunnille ja yhdistyksille. Toiminnasta vastaisi Oulun kaupunki.

Keskuksesta olisi useita etuja, toteaa projektityöntekijä Pilvi Sauvola Oulun Diakonissalaitoksen Säätiöstä.

– Hävikin kerääminen olisi nykyistä järjestelmällisempää, kun keskuksen työntekijät hakisivat sen kaupoista. Työntekijät voisivat olla esimerkiksi palkkatukityöllistettyjä tai harjoittelijoita.

– Keskuksen kylmäsäilytystilojen ansiosta ruokaa jakavat tahot voisivat myös suunnitella sen hyödyntämistä paremmin. Lisäksi tämä olisi tapa varmistaa kylmäsäilytysketjun katkeamattomuus.

Ruokaa voisi tehdä myös yhdessä

Sami Riipinen korostaa, että logistiikkakeskuksen vaikutuksia seurakuntien toimintaan voisi pohtia toden teolla vasta sen jälkeen kun sitä pääsisi kokeilemaan. Diakoniatyöntekijä heittää silti ilmoille ajatuksen yhteisöruokailuista.

Se tarkoittaisi ruoan valmistamista yhdessä sen sijaan, että seurakunta tarjoaisi valmiin aterian.

– Ruokailusta voisi tulla tätä kautta entistä kiireettömämpi, ihmiset yhteen kokoava tapahtuma.

Hävikkiruokaa jää aikaisempaa vähemmän

Logistiikkakeskuksen perustamista kannattavat Pilvi Sauvolan mukaan hankkeeseen osallistuneet ruokahävikin lahjoittajat, ruoka-avun jakajat sekä sen vastaanottajat.

Keskuksen toimintaan liittyy kuitenkin vielä useita kysymysmerkkejä. Sauvola toteaa, että yksi niistä on ylijäämäruoan riittävyys.

– Hävikin määrä on viime aikoina vähentynyt, sillä ihmiset ostavat ale-laputettuja tuotteita aikaisempaa aktiivisemmin.

Auki on myös aikataulu ja se, kuinka kaikki kustannukset maksetaan.

Näitä ja muita kysymyksiä ratkotaan mahdollisesti Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa jatkohankkeessa.

Vuoden kestänyttä Prikka-hanketta hallinnoi DIAK. Osatoteuttaja olivat ODL, yhteistyötahoina Oulun kaupunki ja Oulun seurakuntayhtymä. Hanke sai rahoitusta ESR:sta.

• Oulun kaupoissa ja tukuissa syntyy hyödynnettävissä olevaa ruokahävikkiä 4 100– 7 000 ostoskärryllistä vuodessa. Rahassa tämä on noin miljoona euroa.
• Viime vuonna Oulussa annettiin ruoka-apua 15 000–30 000 ruokakassia ja 22 000 maksutonta tai edullista ateriaa. Viikoittain jaettiin yli 50 annosta koulujen ylijäämäruokaa.
• Valtakunnallisesti suurin yksittäinen ruoka-avun antaja on evankelisluterilaisen seurakunnan diakoniatyö.
• Suurin osa Oulun diakoniatyön ruoka-avusta annetaan muuna kuin konkreettisena ruokana, muun muassa lahjakortteina. Seurakunnat järjestävät kuitenkin paljon yhteisiä aamupaloja ja lounaita sekä jakavat lahjoitusruokaa tai EU-kasseja. (lähde: Prikka-hankkeen esiselvitysraportti)