Raamattu ohjaa auttamaan eniten kärsiviä

31.3.21

Kun rokotteiden uusjako arveluttaa, oululaispastorit Ari Savuoja ja Marja-Leena Tahkola kertovat, millaisia näkemyksiä Raamatusta voi löytää tunteita herättävään keskusteluun.  


Teksti: Riitta Hirvonen . Kuvat: Pixabay .

Ehdotus rokotteiden keskittämisestä Uudellemaalle ja Turun seudulle käy kipakkana. Helsingin Sanomat kysyi tänään  (31.3.) kaavailuun kantaa myös oululaisilta. ”Jonottakoot siinä missä muutkin”, vastaa yksi. Toinen arvioi, että viruksen taltuttaminen pääkaupunkiseudulla auttaa lopulta kaikkia.

Voisiko vaikeaan pohdintaan oikeudenmukaisesta rokotusjärjestyksestä löytyä valoa Raamatusta?

Oulun seurakuntien yliopistopappi Ari Savuoja ei pidä kysymystä hulluna, vaikka jättää asiasta päättämisen mieluusti terveydenhuollon ammattilaisille.

– Kun ihmiset nyt peräävät rokotusjärjestykseen yhdenvertaisuutta, Vanha testamentti suorastaan pursuaa oikeudenmukaisuuden vaatimuksia, Savuoja kertoo.

Hän muistuttaa, että Raamatun tekstien kirjo on ajallisesti valtava, mutta oikeudenmukaisuutta ei lakata korostamasta Uudessa testamentissakaan.

– Jeesus toi oikeudenmukaisuuden etiikkaan vahvasti armon, armahtavaisuuden ja laupeuden. Uuteen testamenttiin sisältyy muun muassa etiikan kultaisen säännön korostus: Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille.

–  Jos Oulun seudulla olisi vakava koronatilanne, toivoisimmeko tänne lisää rokotuksia?

Diakoniassa on aina autettu eniten kärsiviä

Savuojan mukaan kristillisessä eetoksessa painottuu näkemys hädässä olevien auttamisesta.

– Diakoniatyön perusta on siinä, että autetaan heitä, jotka ovat suurimmassa vaikeudessa.

Diakonian periaate johdattaa Savuojan miettimään, olisivatko suomalaiset jääneet kokonaan ilman rokotteita, jos ne olisi maapallolla jaettu pahimmille epidemia-alueille.

Harkinta rokotuksien lisäämisestä Uudellemaalle ja Turun seudulle herättää herkästi kysymyksen, pitääkö avuksi rientää silloinkin, jos tautitilannetta on pahentanut piittaamattomuus koronarajoituksista.

Savuojan vastaus tähän alkaa kaukaa. Kysymys, kuuluuko apu tasapuolisesti kaikille, on tuttu ihmiskunnassa.

– Diakoniatyö on ollut helpottamassa suomalaisten hätää 1800-luvulta saakka. Jo tuolloin saatettiin kysellä, kuuluuko apua antaa esimerkiksi rikoksiin syyllistyneille vangeille: entä jos apu heille on pois muilta, sääntöjen mukaan eläneiltä kansalaisilta?

Savuojan mukaan eettisesti Raamattu haluaa ihmisiltä ennen kaikkea hyvän tekemistä ja laupeutta.

– Pitkällä tähtäimellä koko yhteiskunta voi voida paremmin, jos nyt osa ihmisistä tinkii alkuperäisestä rokotusaikataulusta taudin helpottumiseksi siellä missä epidemiatilanne on vaikea, hän sanoo kantansa tunteita herättävään kysymykseen.

”Anna meille viisaita päättäjiä”

Arkkipiispa Tapio Luoman mielestä ihmisten on syytä luottaa rokoteasiassa viranomaisiin. Näin Luoma totesi talvella, kun osa ihmisistä perusteli rokotevastaisuuttaan uskonnolla ja Raamatulla.

Caritas-Säätiön diakoniajohtaja Marja-Leena Tahkola pitää luottamusta terveydenhuollon viranomaisiin tärkeänä myös, kun keskustellaan rokotusjärjestyksestä.

– Jeesus neuvoi antamaan keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu. Luen tämän Raamatun kohdan tukena viranomaisten ratkaisuille.

– Jumalanpalvelusten esirukouksissa rukoillaan joka sunnuntai viisautta ja oikeudenmukaisuuden tajua päättäjille. Minusta kristityn rooli on olla rukoilijan osassa myös, kun pohditaan rokotusten alueellista painottamista.

Tahkolan mukaan korona-aika on nostanut esille monenlaista eriarvoisuutta suomalaisten keskuudessa.

– Osa meistä saattoi jäädä pandemian alussa etätöihin, mutta iso joukko on joutunut työskentelemään altistumisen pelossa lähellä muita ihmisiä. Toisten taloudellinen tilanne on mahdollistanut sen, että etätöitä on voitu tehdä vaikkapa Lapissa luonnon keskellä.

– Itse tauti tuntuu myös kohtelevan ihmisiä epätasa-arvoisesti: osa sairastaa koronan vakavan muodon, toiset pääsevät lievillä oireilla.

Tahkola kysyy vielä:

– Entä jos meillä Suomessa tautitilanne olisi levinnyt oikein pahaksi. Olisimmeko toivoneet muilta mailta solidaarisuutta tilannettamme kohtaan?

 

Jutusta voi antaa toimitukselle palautetta.

Lue lisää aiheesta:

article Ihmiset ja elämä Yleinen