Sanan "pääsiäinen" loi kirjakielemme isä Mikael Agricola
Suomen kielen sana pääsiäinen on Mikael Agricolan keksimä uudissana. Se tarkoittaa paastosta ”pääsemistä”, eli pääsiäistä edeltävän neljänkymmenen päivän paaston päättymistä.
Suomen käyttö kirjakielenä alkoi varsinaisesti Saksan kirkossa tapahtuneen reformaation eli uskonpuhdistuksen vaikutuksesta: kansan piti saada lukea Raamattua omalla äidinkielellään ja veisata virsiä omalla äidinkielellään. Jumalanpalveluksiin haluttiin latinan sijaan kansan oma kieli. Tarvittiin siis ainakin Raamattu, virsikirja ja messukirja kansan kielellä.
Mikael Agricolaa (syntyi noin vuonna 1510, kuoli vuonna 1557) pidetään suomen kirjakielen isänä.
Ensimmäiset suomenkieliset kirjat painettiin 1540-luvulla: Agricolan Abckiria (1543), Rucouskiria (1544) ja Se Wsi Testamenti (1548).
ABCkiria oli 24-sivuinen aapiskatekismus, jonka ilmestymisvuotta ei varmasti tiedetä eikä kirjasta ole säilynyt yhtään täydellistä kappaletta. Kirja sisälsi kristinopin ja lukemisen perusteet ja oli ensimmäinen suomalainen aapinen.
Rucouskiria oli lähes 900-sivuinen opus, jossa on rukouksia sekä yleiseen kirkolliseen käyttöön, jumalanpalvelukseen sekä yksityiseen hartauden harjoitukseen. Rukouskirjan alussa on lisäksi mun muassa kalenteriosasto ja tietoa terveyudenhoidosta.
Se Wsi Testamenti, eli Uusi testamentti suomeksi, ilmestyi vuonna 1548. Agricola oli valmistellut käännöstä pitkään. Hänellä oli tarkoituksena kääntää koko Raamattu, mutta tämä ei toteutunut.
On arvioitu, että Agricolan käyttämiä sanoja olisi ollut noin 8500. Noin 60 prosenttia sanoista elää edelleen nykysuomessa – vaikkapa usko, toivo, rakkaus, lähimmäinen, isänmaa, omatunto, mielivalta, virkamies, sotaväki, muukalainen, luontokappale, sananlasku, sanoma, vertaus sekä esikuva.
Agricolan luomia ovat myös tutut johdokset: muun muassa hengellinen, taivaallinen, kiitollinen, maallinen, laillinen, onnellinen, turvallinen ja jokapäiväinen.
Kun suomen kieltä 1500-luvulla alettiin kirjoittaa, ei vielä ollut vakiintunutta, mikä kirjoitetaan pienellä ja mikä isolla alkukirjaimella.
Agricolan teksteissä sanan aihepiiri vaikutti alkukirjaimeen: hänen teksteissään Jumalaan tarkoittavat sanat ovat isolla alkukirjaimella, samoin johdokset Jumalaton ja Jumalallinen sekä hengelliseen aihepiiriin liittyvät sanat kuten Rukous ja Taivas.
Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Päivä on samalla myös suomen kielen päivä. Agricola aikalaistensa kanssa loi pohjan suomen kirjakielelle, kansanopetukselle sekä lukutaidolle kääntäessään Uuden testamentin suomeksi. Käännöstyössä luotu suomen kieli oli perusta suomalaisten lukutaidolle ja alku kouluttautumiselle.
Lue lisää Agricolasta esimerkiksi täältä:
https://www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/ajaton_agricola
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/elavat_paat/agricola_raamatun_maisemissa.27532.blog
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/14
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mikael-agricolan-elama-ja-tyo
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.