Työpaikoilla kannattaisi piakkoin laatia raamit sille, millaista työn tekeminen tulee koronan jälkeen olemaan.
Tätä mieltä on johtamisen valmentaja Vesa Nissinen, jonka mukaan työelämään syntyy korona-ajan seurauksena uusia käytäntöjä.
Etätyön ja lähityön yhdistelmä tulee olemaan arkea monelle työntekijälle. Samalla tavalla jäädäkseen on tullut entistä tarkempi harkinta työmatkojen suhteen. Matkustaminen luultavasti vähenee.
Johtajien ja henkilöstön pitäisi miettiä uudet pelisäännöt yhdessä.
– Näin ihmiset tietäisivät jo ennalta käytännöt, joita noudatetaan sen jälkeen, kun palaamme taas normaalimpaan aikaan, Nissinen sanoo.
Vuorovaikutusta on ylläpidettävä tietoisesti
– Etätyöaika on saanut arvostamaan vuorovaikutusta. Olemme ymmärtäneet, että se on itseisarvo, Vesa Nissinen tiivistää.
Hyvä johtaja on ottanut tämän huomioon kuluneen vuoden aikana.
– Hän on antanut ja antaa aikaa yksilölliseen kohtaamiseen. Johtajan on hyvä kysyä, kuinka työntekijä jaksaa.
– Samalla tavalla on kiinnitettävä huomiota myös tiimin keskinäiseen vuorovaikutukseen. Sitä on pidettävä tietoisesti yllä yhteisillä virtuaalisilla tapaamisilla.
Etätyöapatiaa voi torjua yhdessä
Korona-aikana tutuksi tulleen ilmiön, etätyöapatian, torjumiseen eivät virtuaaliset kahvitauot välttämättä riitä. Apatiaa aiheuttavat esimerkiksi sosiaalisten kontaktien puute ja päivien toistuminen samanlaisina. Siksi olisi hyvä tavata välillä kasvokkain.
– Työporukat voisivat nähdä toisiaan ulkona, turvallisilla etäisyyksillä. Esimerkiksi kävelykokoukset ovat hyvä vaihtoehto, muistuttaa Nissinen.
– Erityisen riskialttiita etätyöapatialle ovat he, joilla kaikki ihmissuhteet ovat työn ympärillä. Jos apatia johtaa negatiiviseen kierteeseen, kannattaa turvautua työterveyshuollon tukeen.