Ikäihmiset saivat oman virkistyspäivänsä

Pentti Alatalon iltapäivä oli tänään hieman poikkeuksellinen.

Häntä tultiin hakemaan kotoa seurakunnan ja Oulun kaupungin keskustan kotihoidon yhteistyönä järjestettyyn virkistyspäivään.

Senioriasunto Caritas Rohdoksessa Alatalo saa valmiin ruoan halutessaan, mutta virkistyspäivänä keitto jälkiruokineen oli osallistuneille ilmainen.

Moni kotihoidon asiakas on arka liikkumaan yksin kaupungissa, mutta Alatalo kertoo käyvänsä kaupungin keskustassa itsenäisesti.

– Kesällä istuskelin Valkeassa, mutta torille asti en ole vielä päässyt, hän naureskelee.

Lyhyt juttutuokio Alatalon kanssa katkeaa, kun Keskustan seurakuntatalon isosta salista alkaa kuulua musiikkia.
Alatalo lähtee seuraamaan kirkkomuusikko Taina Voutilaisen ja diakoniajohtaja Marja-Leena Tahkolan esityksiä.

Musiikin parissa Alatalo viihtyy kotonaankin.

Yhteisvastuukeräys herätteli päivän järjestämiseen

Oulun tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyöntekijä, tiimivastaava Heidi Karvonen kertoo, että idea ikäihmisten virkistyspäivästä syntyi Yhteisvastuukeräyksen alettua keväällä. Keräyksen tuotto käytetään tänä vuonna ikäihmisten hyväksi.

Loppusummasta 20 prosenttia jää seurakunnille, jotka päättävät itse varojen käytöstä.

– Keräys ei ole vielä päättynyt, mutta jo tässä vaiheessa halusimme järjestää virkistymismahdollisuuden Oulun keskustan alueen vanhuksille, Karvonen kertoo.

Syksyn aikana vastaavia virkistyspäiviä on vielä tulossa kaksi lisää, Heinäpäässä ja Intiössä.

Yhteinen päivä rikkoi tuttuja rutiineja

Palveluesimies Riikka Lampinen keskustan kotihoidosta iloitsee hyvästä yhteistyöstä seurakunnan kanssa virkistyspäivässä.

– Ilmainen ruoka ei ole ikäihmisille jokapäiväinen asia. On hienoa, että seurakunta tarjoaa sen heille, hän toteaa.

Lampinen pitää tärkeänä, että kotipalvelun ikäihmisillä on mahdollisuus lähteä käymään kodista muualla turvallisesti yhdessä kotisairaanhoitajien kanssa.

– Moni vanhus on paljon yksin. Virkistyspäivä tarjoaa heille muiden ihmisten seuraa. Erityisesti korona on eristänyt ikääntyneitä ja muiden mukaan lähtemiseen reagoidaan helposti toteamuksella ”ei minusta enää ole”.

– Koti tuntuu turvapaikalta eikä rutiinien rikkominen ole helppoa, mutta näemme kotihoidossa mielellämme vaivaa saadaksemme asiakkaitamme innostumaan.

Kotihoidossa on ymmärrystä ikäihmisten arkuudelle, mutta työntekijät kuulevat usein pahasta olosta, kun vanhus tuntee jääneensä yksin vaivojensa kanssa.

Lampinen arvioi, että koronapandemian mukanaan tuoma eristäytyminen lisää kotipalvelun tarvetta ikäihmisten parissa.

Jutusta voi antaa toimitukselle palautetta.