Menkää kaikkiin maailmoihin, myös digitaalisiin

Tero Massa: Uskoa on osattava ilmaista myös sosiaalisen median säännöillä

Jumala on jo siellä, minne me olemme vasta menossa. Tällä toteamuksella Suomen Lähetysseurassa työskentelevä Tero Massa kannustaa kirkkoja harppomaan rohkeasti digitaaliseen ympäristöön.

Korona-aikana seurakunnat ovat jo ottaneet digiloikan tarjoamalla muun muassa verkkokirkkoja, mutta Massan mukaan digilisaation maailma vaatii kirkolta vielä paljon enemmän kuin mihin pandemian keskellä on ryhdytty.

– Ihmisten välinen yhteys ja yhteisöllisyys ovat asioita, joista kirkko elää. Pandemia leikkasi kirkosta nämä pois: emme ole yli vuoteen päässeet tapaamaan toisiamme. Käsillä oleva aika on pakottanutkin miettimään, miten olla kirkko digitaalisessa ympäristössä.

Menkää myös uusille alustoille

Raamatun mukaan Jeesus kehotti viemään evankeliumia ”kaikkeen maailmaan”. Siis myös digilisaation maailmaan, Lähetysseuran Kirkko ja teologia -tiimin päällikkö Tero Massa lisää.

Se tarkoittaa, että kristillistä sanomaa on vietävä eteenpäin myös aivan uusilla, yllättävilläkin sosiaalisen median alustoilla ja verkostoissa.

Massan mukaan yhteiskunnan digitalisaation vaikutuksia ja ilmenemismuotoja pohditaan tällä hetkellä kaikissa uskonnoissa. Sitä miettivät yhtä lailla kristityt kuin muslimit ja hindut.

– Olisikin kiva kuulla, mitä eri uskontojen edustajat miettivät aiheesta.

Massa uskoo, että digitalisaatio tuo mukanaan muun muassa toiveita, että ihmiset pääsisivät aiempaa monipuolisimmin osallistumaan muun muassa jumalanpalveluksiin.

Online-palveluille olisi kysyntää

Massan mukaan Suomen kirkossa pitää uskaltautua rohkeampaan vuorovaikutuksellisuuteen ihmisten kanssa jumalanpalveluksissa, koska se synnyttää kokemuksen yhteisöllisyydestä.

–  Jo nyt kommentointi on mahdollista vaikkapa messujen Facebookin livelähetyksissä, mutta osa ihmisistä odottaa enemmän tilaisuuksia osallistua reaaliajassa messun kulkuun esimerkiksi kommentoimalla papin saarnaa tai tuomalla oman rukouksen yhteiseksi rukousaiheeksi.

– Teknologian tarjoamia keksintöjä ei pystytä hyödyntämään riittävästi kirkon palkatun henkilöstön avulla. Siihen tarvitaan vapaaehtoisia. Seurakuntalaisten mukaan ottaminen kehittää kaivattua yhteisöllisyyttä.

– Olen työskennellyt kuusi vuotta Kaakkois-Aasiassa. Siellä kirkot elävät yhteisestä tekemisestä, Massa kertoo

Millaista on digitaalinen teologia?

Miksi digitalisaation hieman tuntemattomistakin tulevaisuuden kuvista on Massan mielestä tärkeää puhua?

Lapset ja nuoret ovat jo verkossa ja siellä elävät myös aiemmat, X-, Y- ja Z-sukupolvet, hän vastaa.

– Siksi, että Jeesus tulee todelliseksi myös digitaalisessa ympäristössä. Meidän on osattava ilmaista uskoamme ja pelastuksen sanomaa tavalla, jolla se tehdään tulevaisuuden digitaalisessa ympäristössä. Uudenlaista teknologiaa otetaan käyttöön koko ajan.

Massan mukaan digilisaatio tulee vaikuttamaan myös teologisiin kysymyksiin. Yksi ajankohtainen iso asia korona-ajalta on etäehtoollisen nauttiminen. Joissakin kirkoissa se on mahdollista tällä hetkellä, mutta esimerkiksi Suomen kirkon piispat ovat linjanneet kielteisen kannan kodeissa vietettäviin etäehtoollisiin.

Massa kyselee myös, millaiset ovat uudet pyhä tilat, kun ihmiset kokoontuvat yhteen yhä enemmän virtuaalisissa maailmoissa perinteisten yhteisten tilojen sijaan.

– Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden avulla on mahdollista luoda pelkästään digitaalisessa ympäristössä olevia kirkkoja pyhine tiloineen, hän huomauttaa.

Henkisyys ja keinoäly – epäilyttävä sanapari

Toukokuun alkupuolella Tero Massa puhui Suomen Lähetysseuran teologisessa uutistunnissa aiheesta spiritualiteetti ja tekoäly. Verkkotilaisuuden alussa aihetta kuvailtiin eksoottiseksi, sillä niin huonosti yhteensopivilta nuo kaksi asiaa äkkiseltään tuntuvat.

Massan mielestä tällainen ennakkokäsitys joutaa romukoppaan.

– Kirkolla on valtavasti annettavaa tekoälyn kehitystyöhön. Kristittyjen kannattaa olla kiinnostunut keinoälyyn liittyvästä keskustelusta, kuten siitä, millainen ihmiskuva sen pohjalla on. Mistä ihmisyydessä on kyse?

Optimistisin arvio osuu ensi vuodelle

Uutistunnilla Massa kertoi tekoälyyn liittyvistä ennusteista. Vuosina 2011–2013 tehdyn laajan tutkimuksen mukaan kymmenen prosenttia tekoälyn kehitystyöhön osallistuvista ja sen kehitykseen perehtyneistä tutkijoista uskoo, että ihmistasoinen tekoäly on totta jo vuonna 2022.

Paljon suurempi joukko uskoi hitaampaan kehitykseen: 50 prosenttia luotti ihmistasoisen tekoälyn olemassaoloon vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia alan tutkijoista puhui vuodesta 2075.

Massan mukaan tällä hetkellä tekoäly on vielä kaukana ihmisen laaja-alaisesta älyllisestä, sosiaalisesta ja moraalisesta suorituskyvystä.

Tekoälyn ihmismäisyys, mitä se tarkoittaisi?

Tero Massan mukaan ihmistasoinen tekoäly tarkoittaisi sitä, että keinoäly oppisi vuorovaikutuksessa. Sillä pitäisi olla tunteet ja tietoisuus itsestä: kuka olen ja mistä olen tulossa.

– Tämä merkitsisi sitä, että tekoälyllä olisi taito ihmetellä elämää ja sitä, mistä se on peräisin.

– Jos keinoälyllä on ihmismäisiä piirteitä, nousee esille kysymys sielusta. Onko tällaisella ihmettelijällä sielu? Raamatussa sielu kuvaa ihmisen henkistä olemusta, jota ilman elämää ei olisi.

Massa lainaa ensimmäisen Mooseksen kirjan jakeita: ”Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.”

– Se, että ihmisellä on sielu, on muutakin kuin älykkyyttä ja laskentatehoa.

Vaikka Massa ei näe, miten koneella voisi olla sielu, kysymyksenasettelu on hänestä kiinnostava.

– Se pakottaa meidät pohtimaan, mitä tarkoittaa se, että ihmisellä on sielu.

Seurakuntien on pysyttävä digimurrosten vauhdissa

Massa toteaa, että kristinuskon keskeisiä korostuksia on näkemys ihmisestä Jumalan kuvana. Hän kysyy:

– Jos ihmistä vastaava keinoäly syntyisi joku päivä, asettaisiko se ihmisen erityisyyden luomakunnassa kyseenalaiseksi?

– Entä onko ihmisen kaltainen tekoäly Jumalan luomistyön tulos ja osa luomisen jatkumoa?

Vaikka tällaiset pohdinnat saattavat tuntua huimaavilta ja epätodellisilta, korostaa Tero Massa, ettei kirkko voi hypätä pois digilisaation kelkasta.

Kirkko on merkittävä toivon luoja ja usko on elämää ylläpitävä voima. Toivosta ja uskosta on kerrottava myös digitalisoituneessa maailmassa, hän sanoo.

 

Jutusta voi antaa toimitukselle palautetta.

 

 


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää