Hyvän unen vuoksi kannattaa nähdä vaivaa

16.9.21

Oulun yliopiston tutkija, pikkulapsiperheen äiti Laura Nauha mittasi yöuntansa ja yllättyi iloisesti.


Teksti: Riitta Hirvonen . Kuvat: Tero Takalo (pääkuva), Pixabay .

Uniaiheet ja nukkuminen ovat paljon esillä medioissa. Tämän on huomannut myös raahelainen tutkija, tohtorikoulutettava Laura Nauha. Hänen oma tutkimuksensa selvittää, mitä vaikutuksia liikkumiseen ja terveyteen on sillä, että toiset meistä ovat luonnostaan virkumpia aamulla ja toiset taas illalla.

Aamu- ja iltavirkuista

– Meistä jokainen tuntee ihmisiä, jotka tykkäävät nousta aikaisin aamulla ja mennä illalla varhain nukkumaan. Ehkä tiedämme myös ihmisiä, jotka ovat parhaimmillaan illalla. He kukkuvat myöhään ja aamulla eivät tahdo päästä sängystä ylös.

– Ihmisten sisäinen vuorokausirytmi eli kronotyyppi on ominaisuus, joka vaihtelee yksilöiden välillä. Karkeasti jaettuna väestöstä voidaan erottaa aamu-, päivä- ja iltatyypit.

– Isoissa väestötutkimuksissa on havaittu, että kronotyyppi vaihtelee iän mukana. Vauvana ollaan tyypillisesti aamutyyppejä ja nuoruudessa siirrytään iltaihmiseksi.

– Aikuisella kronotyyppi on lähes pysyvä ominaisuus, mutta siirtyminen tapahtuu vähitellen aamuvirkkujen suuntaan.

– Olen itse aamuvirkku. Iltakahdeksan jälkeen ryhdyn haukottelemaan ja ajattelemaan nukkumaanmenoa.

– Keskusteluissa ihmisten kanssa on tullut esille, millaista on, kun perheenjäsenet ovat sisäiseltä vuorokausirytmiltään kovin erilaisia. Jos vanhemmat ovat kronotyypiltään ääripäitä, tämä voi olla hyväkin asia: toinen jaksaa herätä aamulla lasten kanssa ja illalla on toisen hoitovuoro.

– Milloin vanhemmat sitten kohtaavat toisensa? Tämä voi tulla keskustelun aiheeksi. Periaatteessa ihmisten erilaisuus on rikkautta.

Virkeydestä ja geeneistä

– Tutkimusten mukaan ihmisen yksilöllinen kronotyyppi on pitkälle geenien määräämää. Perimän osuudeksi on arvioitu 50 prosenttia, ympäristötekijät vaikuttavat toisen puolen.

– Nykytietämyksen mukaan kronotyyppi on siis ominaisuus, jota ei noin vain muuteta.

– Oman tyypin tunnistaminen on hyvä asia. Tämän hetken tiedon mukaan kaikki mahdolliset terveysriskit ja sairaudet näyttävät kaatuvan iltavirkkujen päälle.

– Aiheesta tullaan varmasti vielä keskustelemaan lisää esimerkiksi pohdittaessa, tulisiko kouluaamujen aloitusta siirtää myöhäisemmäksi.

– Työelämän aikataulut sopivat ehkä paremmin aamuvirkuille.

Unen laadusta ja sen mittaamisesta

– Uusi tekniikka on mahdollistanut ihmisen aktiivisuuden, paikallaanolon ja myös unen mittaamisen ympäri vuorokauden.

– Unen laatua ja unen vaiheita voidaan selvittää huomaamattomasti ja näppärästi. Aiemmin unen laadun arvioi nukkuja itse tuntemuksiensa perusteella. Kun siis ennen vastattiin kyselyihin, nykyään tutkijoiden käytössä on ympärivuorokautista mittausdataa.

– Näin päästään tutkimaan ihmisen fysiologiaa ja terveyteen vaikuttavia asioita entistä tarkemmin.

– Tämä kiinnostaa ja innostaa minua – ja monia muitakin.

Paremmista yöunista vauvaperheessä

– Uniongelmien vaivatessa keskittyisin miettimään, onko elämässäni jokin kuormittava asia, josta voisin luopua. Tärkeää on tehdä se, mitä tehtävissä on. Jos tilanne on kehittynyt pahaksi, kannattaa hakea apua.

– Jokainen pieniä lapsia hoitanut tietää, että lasten kasvamiseen liittyy vaiheita, jolloin nukutaan huonommin. Nämä vaiheet, kuten hampaiden tuleminen tai kuivaksi opetteleminen, ohitetaan yksi kerrallaan – ja taas nukutaan ainakin toivottavasti paremmin.

– Kun itse aloin vuosia sitten mittaamaan omaa yöuntani, yllätyin, että imetysheräilyistä huolimatta syvää unta oli kertynyt yön aikana hyvin. Minua tuo tieto rauhoitti ja vähensi huolta jaksamisestani.

– Joka ilta kuin uutena asiana koetamme puolison kanssa saatella lapset untenmaille. Äidin ja myös isän nukkuminen on perheen yhteinen asia.

– Kun nukkuminen laitetaan perheessä etusijalle, se voi tarkoittaa hyvinkin erilaisia järjestelyjä. Aivan aluksi väsymys täytyy todeta perheessä ääneen.

Unihygienian tuomasta avusta

– Paremman yöunen saamiseksi lähtisin liikkeelle päiväaikaisesta toiminnasta. Huolehtisin, että päivääni sisältyy riittävästi liikuntaa ja terveellistä ruokaa, sopivasti haastetta ja mielekästä toimintaa.

– Liikunta parantaa unen laatua nopeuttamalla nukahtamista ja pidentämällä syvän univaiheen kestoa.

– Illalla rauhoittaisin elämää kaikesta turhasta. Tämä on helppo sanoa, mutta muutokset vaativat yleensä koko perheen sitoutumisen asiaan.

– Hyvän unen kannalta on suotuisaa unirytmin tasaisuus päivästä toiseen. Lisäksi on hyvä olla riittävän pimeä ja sopivan lämpöinen makuuhuone. Unihygieniaan sisältyy käytännöt ja olosuhteet, jotka edesauttavat hyvää unta.

– Olen jo vuosia käyttänyt mittaria avuksi selvittämään, millaiset asiat edistävät hyvää unta.

– Sananparren mukaan hyvä omatunto on paras päänalunen.Tämä vanha sanonta pitää mielestäni paikkansa.

 

Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Anna toimitukselle palautetta.

 

 

Lue lisää aiheesta:

article Ihmiset ja elämä Yleinen