Joukko ihmisiä veisaa virsiä Muhoksen toimintakeskus Koortilassa.

Viesti lipuu Oulujokea pitkin

13.9.21

Siionin virsiä veisataan tänä syksynä viidessä eri paikassa Oulujoen varrella. Keväällä Jokiveisuut ulottuu myös Kiiminki- ja Iijoelle.


Teksti: Marita Ahlgren . Kuvat: Marita Ahlgren .

– On mukava nähdä samanhenkisiä ihmisiä ja hoitaa hengellistä elämää veisaamalla. Virrethän ovat kuin rukouksia, totesi sunnuntaina Muhoksen Koortilaan saapunut vaalalainen Sirpa Kuussaari.

Kuussaari osallistui syksyn kolmansiin Jokiveisuihin. Kyseessä on tapahtumasarja, jonka aikana Siionin virsiä veisataan eri paikkakunnilla.

Ensimmäinen tapahtuma oli elokuun alussa Vaalassa. Sieltä Jokiveisuut eteni Utajärvelle. Muhoksen jälkeen vuorossa ovat Oulujoen pappila ja Tuira.

Parikymmentä virttä kerrallaan

Syksyn aikana Jokiveisuissa käydään läpi yhteensä sata virttä. Tämä tarkoittaa 2o virttä kerrallaan.

Muhoksella urakka alkoi virrestä 41 ”Minä vaivainen, vain mato matkamies maan”. Veisuuttajana toimiva Anja Seppä kertoi ensin virren taustaa.

– Tämä on syntynyt vuonna 1808, jolloin Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Sitä laulettiin myös Lapuan räjähdysonnettomuuden uhrien siunaustilaisuudessa vuonna 1976.

Sävel ja sanat olivat monelle tuttuja, kuten suuri osa muistakin virsistä. Mukaan mahtui kuitenkin myös tuotantoa, joiden kohdalla ilmassa oli pientä haparointia.

Siksi Seppä kävi ennen veisuuta läpi myös tavan, jolla virsi muuttui nelisen vuotta sitten toteutuneessa Siionin virsien uudistuksessa. Välillä hän veisasi muuttuneen kohdan malliksi muille.

Käsi pitelee Siionin virsikirjaa.

Tämä on kuin lääkettä

Siionin virsiä on veisattu Suomessa 1700-luvulta lähtien. Ne ovat olennainen osa körttiläisyyttä, totesi Muhoksen kirkkoherra Jouni Heikkinen.

– Virret ovat ikäänkuin lääkettä, hän kuvaili.

Kahdessakymmenessä virressä kuluu aikaa parisen tuntia.

– Siinä ajassa menee jo ääni tiukalle, naurahti Sirpa Kuussaaren seurassa ollut Vesa Haataja.

Sekä Haataja että Kuussaari nauttivat mahdollisuudesta veisata porukassa.

– Korona-aikana seuroja on lähetetty netissä. Silloin on kuitenkin joutunut veisaamaan yksin, Kuussaari sanoi.

Kiiminkijoki ja Iijoki ovat vuorossa keväällä

Anja Sepän mukaan Jokiveisuut sai alkunsa kentältä tulleista toiveista virsien kertaukseen.

Oulun pohjoisen alueen paikallistoimikunnan puheenjohtaja Anne-Maaria Ahonen kiittelee toteutustapaa. Tilaisuudet alkavat Oulujoen yläjuoksulta ja etenevät jokivartta pitkin paikkakunnalta toiselle.

– Aivan kuin Siionin virsien viesti kulkisi virtaa pitkin eteenpäin.

Ahosen mukaan Jokiveisuille on tulossa jatkoa keväällä.

– Herättäjä-Yhdistyksellä on toimintaa myös Kiiminkijoen ja Iijoen varrella sijaitsevilla paikkakunnilla. Toivottavasti pääsemme kevään mittaan kokoontumaan Pudasjärvelläkin.

Jokimaisemaa Koortilan rannasta.

Jokiveisuut sunnuntaina 19.9. klo 15 Oulujoen pappilassa (Oulujoentie 72) ja lauantaina 9.10. klo 15 Tuiran kirkossa (Myllytie 5).

Anna palautetta jutusta

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Muhoksen seurakunta