Hartaus sunnuntaille 31.10.

Anna anteeksi

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.

Voi Isä meidän, kuinka tämä Jeesuksen opettaman rukouksen kohta osuukin itsellä aina yhtä syvälle sydämeen – sen perimmäisiin sopukoihin saakka.

Kuinka nämä sanat salpaavatkin hengityksen ja pakottavat keskittymään siihen erityisen tarkasti.

Kuinka sanojen välissä olevat tauot saavatkaan sanoja suuremman merkityksen niiden täyttyessä muistoista, jolloin en osannut enkä pystynyt – en pyytämään enkä varsinkaan antamaan anteeksi.

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi – sillä niitä kyllä riittää, vaikka kuinka.

Ajatuksia, jotka ovat vain ohimeneviä, mutta saattavat muuttua jatkuvaa kehää kiertäväksi pakkomielteeksi. Sanoja, jotka tulevat sammakkoparvina ulos suusta ja osuvat luodintarkasti maaliinsa joka kerta.

Tekoja, joita ennen lasken kymmeneen – ennen kuin kiukku nostaa päätään, viha valtaa mielen ja keho valmistautuu satuttamaan. Ennen kuin tapahtuu se, jonka yhteinen nimittäjä on synti.

Niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Tai ainakin minä yritän.

Tai jos en yritä, niin yritän yrittää. Yritän ymmärtää ja nähdä pintaa syvemmälle – sanojen ja tekojen taakse.

Yritän hahmottaa motiiveja ja olla empaattinen. Kunnes eteen tulee tilanne, jota en voi ymmärtää enkä hahmottaa – en sitten millään.

Niissä hetkissä opettelen antamaan anteeksi itselleni. Sen, että en osannut enkä pystynyt antamaan anteeksi toiselle. Sen, että epäonnistun siinä, mitä sinä minulta pyydät.

Isä meidän, saanhan anteeksi?

Riitänhän tällaisena kuin olen?

Mari Mattsson
Kirjoittaja on pappi ja vs. hiippakuntasihteeri

23. sunnuntai helluntaista
Psalmi: Ps. 119:162–168
1. lukukappale: Jes. 64:3–8
2. lukukappale: Fil. 1:6–11
Evankeliumi: Matt. 6:14–15

Tämän sunnuntain sisältönä ovat anteeksiantamus ja siitä avautuva keskinäinen rakkaus. Koko elämämme perustuu anteeksiantoon, jonka saamme Kristuksen ristinkuoleman ansiosta. Se velvoittaa meidät kohtaamaan lähimmäisemme ystävällisesti, lempeästi ja anteeksiantavasti. Tällainen asenne tekee mahdolliseksi sen, että Jumalan moninaiset lahjat pääsevät vaikuttamaan kaikessa rikkaudessaan..

Ps. 119:162–168
Minä riemuitsen sinun sanoistasi
niin kuin riemuitaan suuresta saaliista.
Valhetta minä vihaan ja kammoksun,
sinun lakiasi minä rakastan.
Seitsemästi päivässä minä sinua ylistän
vanhurskaista päätöksistäsi.
Ne, jotka rakastavat sinun lakiasi, elävät rauhassa,
mikään ei horjuta heitä.
Herra, minä luotan siihen, että sinä pelastat minut.
Minä teen sinun käskyjesi mukaan.
Minä pysyn uskollisesti sinun liitossasi,
se on minulle ylen rakas.
Minä noudatan sinun liittosi säädöksiä
missä kuljenkin, olen sinun edessäsi.

Jes. 64:3–8
Ikimuistoisista ajoista ei ole tietoon tullut,
ei korva ole kuullut, ei silmä nähnyt,
että olisi muuta jumalaa kuin sinä,
Jumalaa, joka auttaa
niitä, jotka häntä odottavat.
Sinä olet etsinyt
niitä, jotka iloiten täyttäisivät tahtosi,
jotka sinua muistaen kulkisivat teitäsi.
Mutta me teimme syntiä, ja sinä vihastuit,
me rikoimme sinun tahtoasi vastaan, ja sinä kätkit kasvosi meiltä.
Kuin saastaa me olemme olleet,
kuin tahrainen riepu on koko meidän vanhurskautemme.
Me kaikki olemme kuin kuihtuneita lehtiä,
ja syyllisyytemme pyyhkäisee meidät pois kuin tuuli.
Ei ole ketään, joka kutsuisi sinua avuksi,
joka havahtuisi ja turvaisi sinuun.
Sinä olet kätkenyt meiltä kasvosi
ja jättänyt meidät pahojen tekojemme valtaan.
Mutta olethan sinä, Herra, meidän isämme!
Me olemme savea, sinä saven valaja,
kaikki me olemme sinun kättesi tekoa.
Herra, älä ylen määrin vihastu meihin,
älä loputtomiin muistele meidän pahoja tekojamme.
Katso meitä. Kaikki me olemme sinun kansaasi.

Fil. 1:6–11

Minä luotan siihen, että Jumala, joka on teissä aloittanut hyvän työnsä, myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä. Minulla on täysi syy ajatella teistä kaikista näin, sillä te olette minun sydämessäni, ja olenpa vankilassa tai puolustamassa ja vahvistamassa evankeliumia, te kaikki olette osallisia samasta armosta kuin minä. Jumala on todistajani, että minä kaipaan teitä kaikkia ja rakastan teitä hellästi, niin kuin Kristus Jeesus teitä rakastaa. Rukoilen myös, että teidän rakkautenne kasvaisi ja yltäisi yhä parempaan ymmärrykseen ja harkintaan, niin että osaisitte erottaa, mikä on tärkeää, säilyisitte puhtaina ja moitteettomina odottaessanne Kristuksen päivää ja tuottaisitte Jumalan kunniaksi ja kiitokseksi runsain mitoin hyvää hedelmää, jonka saa aikaan Jeesus Kristus.

Matt. 6:14–15
Jeesus sanoo:
”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.”