”Tapahtukoon sinun tahtosi” ei ole helppo pyyntö papeillekaan

18.10.21

Eri kirkkokuntien edustajat ruotivat yhdessä Isä meidän -rukousta. Onko myös korona Jumalan tahtoma vitsaus?


Teksti: Riitta Hirvonen . Kuvat: Riitta Hirvonen .

Työssäkäyvän päivään saattaa liittyä useampikin palaveri, mutta tärkein ”paltsu” on Jumalan kanssa päivän alkaessa tai illan päätteeksi.

Näin totesi helluntaikirkon pastori Markku Tossavainen sunnuntai-iltana ekumeenisessa Isä meidän -illassa Karjasillan kirkossa.

Taivan isän kanssa käytävien neuvonpitojen sisällöksi Tossavainen ehdotti kristittyjen yhteistä, universaalia Isä meidän -rukousta. Kun sama rukous toistuu päivä toisensa perään, tulee siitä lopulta osa elämäämme, hän puhui.

Jumalan tahdon etsiminen voi viedä hiljaisuuteen

Karjasillan kirkon tilaisuudessa Jeesuksen opettamaa rukousta ruodittiin kolmesta eri näkökulmasta. Ne olivat rukouskohdat: ”Isä meidän, tapahtukoon Sinun tahtosi”, ”synti, velka – maapallon tulevaisuus” ja ”anteeksianto”.

Tossavaisen lisäksi panelisteina olivat isä Francisco Garcia Oulun katolisesta seurakunnasta, kirkkoherra Marko Patronen Oulun ortodoksisesta seurakunnasta sekä kirkkoherra Juhani Lavanko Karjasillan seurakunnasta.

Paneelin juonsi Kalevan päätoimittaja Sanna Keskinen.

Isä Meidän -rukous yhdistää eri kielet ja kansat. Kuva: Pixabay

Heti Keskisen ensimmäinen kysymys oli ikiaikainen ja syvyyksiin vievä: Onko myös pandemia Jumalan tahdon mukainen vitsaus?

Lavanko luonnehti kysymystä kipeäksi. Myös Jeesus tunsi ristillä tuskaa, koska koki Jumalan hylänneen hänet kärsimyksen hetkillä.

– Jumalan tahdon perään kyseleminen voi tuottaa hämmennyksen vaikenevasta Kaikkivaltiaasta. Mutta vaikka Jumala tuntuisi olevan hiljaa, olemme silti Hänen käsissään.

Marko Patronen vastasi puolestaan, ettei hän halua puhua kevyesti Jumalan sallimuksesta.

– Ehkä tärkeämpi on kysymys, miten kohtaamme kärsimyksen sekä se, että otamme vaikeudet yhdessä vastaan.

Päättäjät pitää haastaa oikeudenmukaisuuteen

Isä meidän -rukouksen puhe synnistä ja velasta sekä maapallon kohtalosta sai Lavangon toteamaan, että Jumala on jakanut riittävästi hyvää kaikille, mutta ruokaa on tarjolla maailmassa epätasaisesti.

– Tästä kohtuuttomuudesta meidän pitää haastaa myös poliittiset päättäjät.

Tossavaisen mukaan maapallosta huolehditaan nyt paremmin kuin aiemmin, mutta yhä ihmiset jättävät käyttämättä niitä keinoja, joilla lähimmäistä voisi rakastaa.

Tätä velkaa Jumalalta kuuluu pyytää anteeksi, hän puhui.

Keskinen muistutti, että erityisesti nuoret potevat ilmastoahdistusta.

Isä Franciscon mukaan ahdistusta helpottaa, kun ryhtyy toimimaan.

– Hyviä tekoja ja toimintaa tulisi etsiä perheissä yhteisesti.

Illassa puntaroitiin myös anteeksiantoa ja kovasanaista puhetyyliä yhteiskunnassa. Mistä se kumpuaa, Keskinen kysyi.

Lavangon mukaan äänet kovenevat, kun keskustelussa painottuu yksilönvapaus yhteisen vastuun sijaan. Näin on käynyt esimerkiksi rokotuskeskustelussa.

Kirkkoherra ehdotti retoriikan eli puhetaidon opetusta kouluun.

– Erilaisilla näkemyksillä on oikeus tulla kuulluksi, ja siksi tarvitsemme myös kuuntelemisen taitoa.

Panelistien mukaan anteeksi antaminen ei ole helppoa, mutta viime kädessä anteeksianto tuo hyvinvointia.

– Antaessaan anteeksi katkeroitumisen tilalle voi nousta ilo ja kiitollisuus, Lavanko pohti.

 

Kysy ja kommentoi. Jutusta voi antaa toimitukselle palautetta.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Karjasillan seurakunta Kirkko ja usko Yleinen