Pärjäisitkö kolme päivää omavaraisena?

Häiriö sähköverkossa vaikeuttaa arkea nopeasti. Valot ja lämmitys eivät toimi. Verkkoyhteydet eivät toimi. Hanasta ei tule vettä eikä wc-pönttöä voi huuhdella.

Ruoan valmistaminen hankaloituu. Jääkaapin sisältö alkaa lämmetä ja pakastimen sisältö sulaa.

Puhelinverkot on suunniteltu toimimaan sähkökatkojen aikana akkuvoimalla enintään muutaman tunnin. Maksukortit ja raha-automaatit lakkaavat toimimasta. Kaupat saattavat joutua sulkemaan ovensa. Autoa ei pysty tankkaamaan.

– Jokaisen olisi hyvä ennakoida ja varautua pärjäämään kotona kolmen päivän ajan omin voimin, tiivistää projektisuunnittelija Mervi Tiermas Oulun maa- ja kotitalousnaisista.

Kotitalouksien 72 tunnin varautumissuosituksen taustalla on laaja verkosto viranomaisia ja järjestöjä. Varautumissuositusta pitävät esillä toiminnassaan maa- ja kotitalousnaisten lisäksi muun muassa martat, maanpuolustusjärjestöt, vapaapalokunnat, vapaaehtoinen pelastuspalvelu, partiolaiset ja Suomen Punainen Risti. Koordinaattorina on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.

Ennakointi ei tule mieleen, jos kauppaan pääsee aina

Tarvetta pitää kaapissa kolmen päivän hätävaraa voi olla vaikea hahmottaa etenkin jos asuu suurella paikkakunnalla, missä kaupat ovat auki arkena ja pyhänä, osin öisinkin.

Ennakointikyky voi riippua osittain ihmisen asuinpaikkakunnasta. Kotivaraa ei ehkä aktiivisesti tule ajatelleeksi, jos kotoa on lyhyt matka kipaista kauppaan.

Ennakoinnin tarpeellisuutta ei välttämättä tule ajatelleeksi siksikään, että suomalainen yhteiskunta on melko varmasti toimiva.

Olemme tottunee hyvälle. Esimerkiksi pitkäkestoiset sähkökatkot ovat loppujen lopuksi melko harvinaisia tai ainakin ne tuntuvat osuvan yleensä aivan muualle Suomeen.

– Häiriötilanteisiin varautuminen on asia, joka antaa monenlaisia mahdollisuuksia kehittyä, Mervi Tiermas kannustaa.

– Jos kotoa ei juuri tällä hetkellä löydy täydellistä kotivaraa, ei tarvitse hätääntyä. Tärkeintä on havahtua miettimään, pärjäisinkö kotona kolme päivää vai puuttuuko kotoa jotakin, mitä pitäisi hankkia.

Tiermas muistuttaa, että häiriötilanteisiin varautuminen on osa arkea.

– Kotiin varataan hyvin säilyvää syömistä ja juomista – sellaisia elintarvikkeita, joita taloudessa tavallisestikin syödään. Kotivaraa ei tarvitse pitää koskemattomana häiriötilannetta odottamassa, vaan sitä voi kuluttaa pois normaalisti ja täydentää mukaa kun jotakin loppuu.

Pari päivää selviää, vaikka ruokaa ei kuumentaisi

Hyvin säilyvien elintarvikkeiden varaaminen kaappiin kuulostaa kohtuullisen simppeliltä tehtävältä.

Haastavampaa on ruoan lämmittäminen sähkökatkon aikana. Yksi saattaa kaivaa esiin kesän jälkeen varastoon kuljetetun kaasugrillin. Toinen muistaa, että taloyhtiön pihalla on grillikatos ja varastossa siihen puuta tai hiiliä. Kolmas keittää vettä ja lämmittää ruokaa retkikeittimellä.

– Yksinkertaisinta voisi kuitenkin olla, jos syö muutaman päivän ajan jotakin, jota ei tarvitse lämmittää. Mahdollisuuksia on monia: hedelmät, juurekset, kasvikset, pähkinät, leipä… On myös olemassa liha-, kala- ja kasvissäilykkeitä, jotka ovat jo kypsiä.

– Pariksi päiväksi keksii kyllä syötävää, vaikka ruokaa ei pystyisikään kuumentamaan, Tiermas uskoo.

Muista tiedon, valon ja varavirran lähteet

Häiriötilanteessa tiedon saanti vaikeutuu. Nettiin pääsee hakemaan tietoa vain niin pitkään kuin tietoliikenneyhteydet toimivat ja akut riittävät.

Tiedonsaannin turvaamiseksi kotona olisi hyvä olla patteriradio.

– Itse hankin sellaisen käytyäni 72 tunnin kotivaraan liittyvän koulutuksen. Koulutuksessa hoksasin myös, että tarvitaan valonlähde. Niinpä ostin myös otsalampun.

Radiota ja taskulamppua varten pitää varata paristoja. Kännykkä pysyy elossa varavirtalähteen avulla. Varavirtalähteitä voi kotona olla useitakin.

Kokonaan toinen asia on, onko ne muistettu käytön jälkeen ladata toimintakykyisiksi. Pitäisikö kodeissa siis nimetä ”varavirtavastaava”, joka huolehtisi varavirta-akut säännöllisesti latauspiuhan päähän?

– Ihan hauska ajatus. Miksipä ei, Tiermas naurahtaa.

– Vaikka yksinkertaisinta taitaa olla, että kukin käyttäjä huolehtii varavirtalähteen täyteen aina kun on varavirtaa käyttänyt.

Varaa puhtaita astioita vedenhakureissulle

Vesikatko voi johtua esimerkiksi sähkökatkosta tai veden saastumisesta.

Yli vuorokauden mittaisissa vesihuollon häiriötilanteissa kunta järjestää yleensä vedenjakelupisteen, josta haetaan vettä omiin astioihin.

Veden hakemista varten kotiin on tarpeen varata muutamia kanistereita tai kannellisia ämpäreitä.

Ihminen tarvitsee päivittäin noin 2 litraa nestettä. Lisäksi tarvitaan vettä ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kokonaisvedentarve on 1–2 ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa.

– Juomavettä ei tarvita välttämättä kahta litraa päivää kohti, osan nesteytyksestä saa esimerkiksi mehuista ja mehukeitoista. Vesikatkon varalle on hyvä varata kotiin silti myös pullovettä.

Muutamia litroja vettä voi Tiermaksen mukaan päästää itse hanasta pulloon ja pitää varalla jääkaapissa kunhan muistaa, että itse pullotettu vesi ei säily hyvänä yhtä pitkään kuin kaupasta ostettu pullovesi.

Varaa kaappiin syötävää ja juotavaa

□ pullovettä

□ mehuja ja mehukeittoja

□ tuoreita hedelmiä, kasviksia ja juureksia

□ säilykkeitä

□ leipää, näkkileipää, riisikakkuja, korppuja

□ muroja, myslejä, hiutaleita

□ pähkinöitä, siemeniä

□ kuivattuja hedelmiä

□ hilloja, soseita

□ kala-, liha- ja papusäilykkeitä

□ välipalapatukoita, keksejä, suklaata, sipsejä

Muista huomioida erityisruokavaliot ja varata ruokaa myös lemmikkieläimille.

Varaa kotiin näitäkin

□ kannellinen ämpäri tai kanisteri

□ taskulamppu tai otsalamppu

□ paristokäyttöinen radio

□ paristoja

□ kynttilöitä ja tulitikkuja

□ ladattu varavirtalähde

□ hiukan käteistä rahaa

□ lääkkeitä

□ joditabletteja

□ roskapusseja, jätesäkkejä

□ kosteuspyyhkeitä

□ ilmastointiteippiä

□ polttopuita takkaa/uunia varten

□ kertakäyttöastioita ja -ruokailuvälineitä

Toimi näin, jos kodin lämpötila laskee alle +15 asteen

Suurin osa asunnoista lämpenee sähkön avulla, sillä myös kauko- ja maalämpö tarvitsevat toimiakseen sähköä. Varsinkin talvella asunnon kylmeneminen tulee nopeasti ongelmaksi. Takkaa ja muita tulisijoja lukuun ottamatta kaikessa lämmittämisessä tarvitaan sähköä.

Kylmällä puutalot kylmenevät +10 asteeseen alle vuorokaudessa. Elementtikerrostalo kylmenee noin kahdessa ja jykevä kivitalo noin kolmessa vuorokaudessa. Sähköjen palattua talojen lämmittäminen vie aikaa.

Yritä pitää yksi tila asunnosta lämpimänä. Peitä ikkunat paksuilla verhoilla tai vilteillä tai pyyheliinoilla. Jos muista huoneista lattialle lisää mattoja.

Pue päälle lämpimät vaatteet. Lisää jalkaan sukkia tai kengät, vedä tarvittaessa pipo päähän ja hanskat käteen. Kaiva esiin kaikki peitteet ja makuupussit.

Nuku perheenjäsenten kanssa vierekkäin yhteisten peittojen alla. Yksi ihminen tuottaa yhtä paljon lämpöä kuin 70-wattinen hehkulamppu.

Tee pöydästä peittojen avulla maja ja nuku siellä. Jos omistat retkiteltan, pystytä se sisälle nukkumista varten.

Alle puolet kertoo varautuneensa hyvin

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö kysyi viime vuoden lopulla tuhannelta suomalaiselta varautumisesta häiriötiloihin.

Alle puolet (41 %) vastaajista piti omaa varautumistaan hyvänä. Parhaiten vastaajat ovat kertomansa mukaan varautuneita tulipaloihin ja kotitapaturmiin, heikoiten vedenjakeluhäiriöihin ja tulviin.

Kotitalouksilla tulisi varautumissuosituksen mukaan olla valmius pärjätä häiriötilanteessa kolme vuorokautta ilman viranomaisten apua.