Kuva: Pixabay

Hartaus sunnuntaille 27.3.

24.3.22

Isä meidän -rukouksen sanat: "tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa", takertuvat kurkussani sanomattoman vaikeiksi, kirjoittaa Mono Kuoppala.


Kapinoin Jumalalle

Harva meistä yltää Marian horjumattomaan uskoon ja Jumalan tahdon kapinoimattomaan kuuliaisuuteen.

Luukkaan tekstin mukaan Maria toteaa Herran palvelijattarena: Tapahtukoon minulle niin kuin sinä sanot.

Täysin ilman kyseenalaistamista ja ehtoja hän suostuu Jumalan antamaan suureen tehtävään, ilman varautumista yllättäen Jeesuksen äidiksi.

Marianpäivän tekstien kohdalla oma mieleni kapinoi vahvasti. Lukukappaleen sanoin minulla on sydämessäni raskas suru ja lakkaamaton tuska. Miksi hyvä Jumala et lopeta sotaa Ukrainassa?

Tiedän, annoit meille vapaan tahdon ja myös meillä ihmisillä on vastuu omista tekimisistämme ja tekemättä jättämisistä. Ystäväni sanoja lainaten: eikö tämän perseily jo riitä? Ihmiset ovat käsineet aivan tarpeeksi. Miksi et auta meitä löytämään tietä rauhaan ja sovintoon? Miksi viivyttelet? Mitä sinä oikein tahdot?

Näiden kysymysten edessä on todella vaikeaa Marian tavoin tyytyä Jumalan suunnitelman. Jotta siihen voisi suostua, pitäisi ensin tietää, mitä se on.

Jumalan tahto hukkuu tällä hetkellä ainakin omassa mielessä sodan runtelemiin uutiskuviin savuavista raunioista, kuolleista ja loukkaantuneista ihmistä.

Tiedot miljoonista pakomatkalla olevista äideistä ja lapsista haastavat päässäni idyllisen toivekuvan Marian Jumalan tahdonmukaisesta elämästä. Näiden näkymien yhteen sovittaminen on minulle nyt todella vaikeaa. Isä meidän -rukouksen sanat ”tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa”, takertuvat kurkussani sanomattoman vaikeiksi.

Luottaen siihen, että Jumala kuulee kapinointini ja sen sietää.

Rauhaa rukoillen
Mono Kuoppala
Oulun tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyönohjaaja

 

Marian ilmestyspäivä
Psalmi: Ps. 113:1–8
1. lukukappale: Jes. 7:10–14
2. lukukappale: Room. 9:2–8
Evankeliumi: Luuk. 1:26–38

Tämän pyhäpäivän aiheena on enkeli Gabrielin ilmestyminen neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä. Tästä tulee myös juhlan nimi eri kielissä. Marian saamassa lupauksessa näkyy Jumalan armon koko rikkaus.
Monien Vanhan testamentin henkilöiden tavoin Maria asettuu kokonaan Jumalan käytettäväksi. Hän tekee sen tietoisesti ja ilmaisee oman suostumuksensa: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”

 

Ps. 113:1–8
Halleluja! Ylistäkää Herran nimeä,
ylistäkää, te Herran palvelijat!
  Siunattu olkoon Herran nimi nyt ja aina!
  Idän ääriltä kaukaiseen länteen saakka
  kaikukoon Herran nimen ylistys!

Herra on korkea, kaikkien kansojen valtias,
yli taivaitten kohoaa hänen kirkkautensa.
  Onko ketään Herran, meidän Jumalamme, vertaista?
  Hän istuu valtaistuimellaan korkeuksissa
  mutta näkee alas maan syvyyksiin.

Ei ole taivaassa, ei maassa
ketään hänen vertaistaan!
  Hän nostaa köyhän tomusta, hän kohottaa kurjan loasta
  ja asettaa hänet ylhäisten joukkoon, kansansa ylimysten vierelle.

Jes. 7:10–14
Herra puhui jälleen Ahasille ja sanoi hänelle: ”Pyydä Herralta, Jumalaltasi, todisteeksi merkki, pyydä vaikka tuonelan syvyydestä tai taivaan korkeudesta.” Mutta Ahas vastasi: ”En pyydä. En pane Herraa koetukselle.”

Niin Jesaja sanoi:
”Kuule siis, sinä Daavidin kuningassuku! Eikö riitä, että te loputtomiin koettelette ihmisten kärsivällisyyttä, kun haluatte koetella vielä Jumalan, minun Jumalani, kärsivällisyyttä? Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.”

Room. 9:2–8
Minulla on sydämessäni raskas suru ja lakkaamaton tuska. Toivoisin suorastaan, että itse olisin kirottu ja erotettu Kristuksen yhteydestä, jos se vain auttaisi veljiäni, oman kansani jäseniä. Ovathan he israelilaisia, jotka Jumala on ottanut lapsikseen ja joille hän on antanut kirkkautensa. Heidän kanssaan hän on tehnyt liitot, heille hän on antanut lain, jumalanpalveluksen ja lupaukset. Heidän ovat kantaisät, heistä on Kristus ihmisenä lähtöisin, hän, joka on kaiken yläpuolella, ikuisesti ylistetty Jumala, aamen!

Jumalan sana ei ole voinut raueta tyhjiin. Eivät kaikki israelilaiset kuulu tosi Israeliin, eivätkä kaikki Abrahamin jälkeläiset ole oikeita Abrahamin lapsia. Onhan sanottu: ”Vain Iisakin jälkeläisiä sanotaan sinun lapsiksesi.” Tämä tarkoittaa, etteivät Jumalan lapsia ole luonnolliset jälkeläiset vaan että jälkeläisiksi luetaan lupauksen voimasta syntyneet lapset.

Luuk. 1:26–38
Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi:

”Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!” Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: ”Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua.” Maria kysyi enkeliltä: ”Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon.” Enkeli vastasi:

”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella – hän, jota on pidetty hedelmättömänä! Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.” Silloin Maria sanoi:

”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Niin enkeli lähti hänen luotaan.

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko Oulun tuomiokirkkoseurakunta