Kirkoista kotoisia tiloja pyhyydestä tinkimättä

Maalari, artesaani Liisa Immonen ja hänen työtoverinsa voivat nauttia kevään ajan hiukan harvinaisemmasta työsuhde-edusta. Immonen, Anne Värjyvirta sekä Janita Isometsä tekevät huoltotöitä Oulun tuomiokirkossa ja pääsevät ohessa kuulemaan komeaa soittoa urkuparvelta.

Kun kanttorit harjoittelevat, Immonen työtovereineen restauroi käsityönä penkkejä ja niiden alla olevaa lattiaa.

Pääsiäistä edeltävän paaston aikana tuomiokirkossa vietetään myös ehtoollishetki joka arkipäivä kello 12. Aivan tavallista sekään ei taida olla maalarin työpäivissä.

Vaikka maalaistöitä tehdään hiippakunnan pääkirkossa – 1832 valmistuneessa pyhätössä – kuvaa Immonen työtään arkisesti maalarin perustyöksi.

– Toki paikka on erityinen, hän täsmentää.

Kirkkovieraille tuomiokirkon kunnostustyöt näkyvät kirkkosalin kohentuneena yleisilmeenä. Esimerkiksi lattian maali oli kulumisen seurauksena paikoitellen jo silmiinpistävän huonossa kunnossa.

Liisa Immonen huoltaa myös penkkien ovia.

Oulun tuomiokirkon kuluneet penkit saavat uuden maalin suojaksi.

Tuomiokirkko – luontevasti seurakuntalaisten koti

Tuomiorovasti, Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Satu Saarinen kutsuu yhä useammin ihmisiä tuomiokirkon kauniiseen kirkkosaliin: Istahtakaa hetkeksi, huokaiskaa ja hiljentykää. Sytyttäkää kynttilä, hän sanoo.

Saarinen toivoo, että kirkko koettaisiin omaksi ja kotoisaksi paikaksi.

Hän innostuu kertomaan omia kokemuksiaan:

– Kun tulen kirkkoon varhain aamulla, sytytän valot ja tunnen, että tila ottaa minut lempeästi vastaan. Tuomiokirkossa on hyvä henki. Ajattelen usein rakennuksen pitkää, huikeaa historiaa ja sitä, miten nyt on meidän sukupolvemme aika huolehtia kirkon kunnossa pysymisestä.

– Liikkuessani sisällä kirkossa käyn mielessäni keskustelua: mitä vanha katedraali voisi sanoa minulle?

– Joskus tuntuu, että koko kirkko hymyilee lempeästi ja lohdullisesti. Uskon, että paljon elämää nähneelle rakennukselle on kertynyt enemmän ymmärrystä kuin konsanaan meille, yhden sukupolven edustajille.

Papit päivystävät tuomiokirkossa

Tuomiokirkkoseurakunnan papit ovat päivystäneet tuomiokirkossa keskiviikkoisin jo parin vuoden ajan. Papit siirtyivät toimistorakennuksista kirkkoon kohtaamaan ihmisiä, sillä he uskovat, että kirkko tilana houkuttelee ihmisiä enemmän kuin seurakuntakeskuksen virastomaiset tilat.

Saarinen harmittelee, että koronapandemia pakotti sulkemaan tuomiokirkon ovet välillä kokonaan.

– Mutta nyt ne ovat jälleen olleet auki kirkkokeskiviikkoisin – toki kunnostustöiden vuoksi hieman supistettuina, mutta silti monen tunnin ajan.

Tuomiorovasti haluaa edelleen kehittää seurakunnan toimintaa kirkkotilassa. Hän uskoo, että moni nykyihminen kokee pyhän kaipausta, ja tähän tarpeeseen hiljentyminen kirkkotilassa voi vastata.

– Kirkkosalissa on rauhaa ja hiljaisuutta. Toivon, että paikalle tullut pääsee tuntemaan, että ”täällä minulta ei vaadita mitään”.

– Ihmisten arki sisältää usein kiirehtimistä paikasta toiseen. Kirkko voi tilana olla eräänlainen pyhä kupla ”markettiarjen” keskellä. Pyhässä kuplassa elämisen rytmillä on mahdollista tasaantua ja mieli rauhoittua.

Oulun tuomiokirkossa päivystävät papin lisäksi kirkkokeskiviikkoisin teepannun kanssa myös vapaaehtoiset, joiden kanssa voi halutessaan jutella hetkisen.

Turussa tulossa iso remontti

Turun lähistöllä Liedossa Pyhän Pietarin kirkon sisätilojen peruskorjaus päättyi viime vuoden loppupuolella. Korjaustöiden avulla keskiaikaisesta harmaakivikirkosta tehtiin aiempaa monikäyttöisempi ja ennen kaikkea kodinomaisempi tila – pyhyyden tunnelmasta tinkimättä.

Peruskorjauksessa alttari siirtyi keskemmäksi kirkkoa. Nyt ihmiset voivat kokoontua sen ympärille.

Myös Turun tuomiokirkossa, Suomen kansallispyhäkössä, tehdään lähivuosina iso peruskorjaus, joka sekin tähtää kirkkotilan käytön lisäämiseen.

Satu Saarinen kertoo, ettei Oulun tuomiokirkossa iso peruskorjaus ole ajankohtainen asia. Edellinen sisätilaremontti tehtiin 1996–1997, jolloin kirkon kellariin rakennettiin krypta.

– Tuomiokirkon sisätilan viimeisin uudistaminen on kestänyt aikaa sekä toiminnan muutoksia.

Tuomiokirkon käyttöä lisää kryptan lisäksi lasten paikka kirkon pääovien läheisyydessä sekä kirkkotarhassa oleva, vuonna 2018 valmistunut lastenkokoinen Pikku-Sofian kirkko.

Turun tuomiokirkossa alkaa lähivuosina suurremontti. Kuva: Timo Jakonen/Kirkon kuvapankki

Myös kirkkotilat muuttuvat

• Kirkkorakennuksia on uudistettu läpi historian. Kirkkotilan toiminnallisia uudistuksia on tehty kaikkialla Euroopassa, erityisesti muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tukholman Clara-kirkossa  yhteinen ruokapöytä katetaan kirkkosalin käytävälle ja myös ruoanjakelu tapahtuu kirkosta.
• Muutostöissä osaan Ruotsin kirkoista on tehty lasten paikkoja ja tila kirkkokahveja ja pienimuotoisia kokouksia varten
•  Myös Suomen evankelisluterilaisen kirkon tulevaisuuskomitea painottaa kirkkojen monimuotoisen käytön lisäämistä.
• Kirkon strategia Ovet auki nostaa esiin kirkkotilojen monikäyttöisyyden. Strategiassa todetaan, että nykysukupolven hengellisyydessä korostuvat kokemuksellisuus, esteettisyys sekä tasavartainen yhteen tuleminen ja oleminen. Kirkko on paikka, jossa yhteisöllisyys ja yhteisyys rakentuvat tilassa, jossa etsitään myös pyhän kokemuksia.
• Seurakuntaelämä tulee keskittymään seurakuntatalojen sijasta yhä enemmän kirkkoihin, joissa samaan aikaan voi olla käynnissä erilaisia tilaisuuksia hiljentymiseen ja toimintaan
• Kirkkotila on vuosisatojen ajan heijastanut kunkin aikakauden arvoja ja tavoitteita. Vanhastaan esimerkiksi penkkien istumajärjestys edusti ja ylläpiti sosiaalista hierarkiaa. Kauas seurakunnasta siirretty ja seinässä kiinni oleva alttari korosti papin asemaa messun johtajana.
• Viime vuosina kirkkojen peruskorjauksissa on huomioitu muun muassa esteettömyys ja kestävän kehityksen vaatimukset. Monipuolisten kirkkotilojen toivotaan palvelevan entistä paremmin myös lapsia, nuoria ja perheitä.

 Lähde: Suomen ev.-lut kirkon julkaisu Saman katon alle sekä Turun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto pöytäkirja, 6.10.2021. Kokouksessa tuomiorovasti Aulikki Mäkinen kertoi perusteluja Turun tuomiokirkon peruskorjaukselle.